Boazodoallu Suomas

Historjá

Riikkarájit

Riekti bohccuid eaiggádit

Boazodoalloguovlu

Bálgosat ja miellahtut

Boazolohku

Boazodoalu hálddašeapmi

Ekonomiija

Stáhtalaš doarjagat

Sisabahkkemat

Boraspiret

Dálkkadatrievdamat

Giella

Historjá

Bohccu ja olbmu oktavuohta lea máŋga duhát jagi boaris guovllus mii otne gohčoduvvo Suopman. Vuosttažettiin bivddu bokte, ja maŋŋel dápmama ja boazodoalu bokte. Arkeologalaš gálddut, nugo báktegovat ja bivdorokkit luonddus, duođaštit dan oktavuođa.

Jagi 98 m. Kr. čállá romálaš historjáčálli Tacitus olbmuid birra Thules main leat náhkkebiktasat ja mat bohccuid bivdet ja sabehiiguin vájaldit. 800-logus guossástalai davvinorgalaš vikiŋghoavda Ottar gonagasa Alfreda ja muitala sutnje sámiid birra, ahte sii earret eará dápme bohccuid. Mii diehtit dan birra dainna go Ottara muitalus čállojuvvui. Dan maŋŋel ilbme čállagat mat muitalit ahte sámit geavahedje dápmojuvvon bohccuid vuojánin, noađđeboazun ja bohcima várás. Arkeologalaš dutkamat duos dás gal ain govvidit ahte bohccuid dápman ja boazodoallu álggii ollu ovdal dan mii boahtá ovdan badjelis.

1500-, 1600- ja 1700-loguin bođii sámi boazodoallu ovdánit ja leahkit dehálaš doallu sámiid birgejupmái dainna go Ruoŧŧa, mii dalle siskkildii Suoma, daid áigiid gáibidišgođii vearu sámiin. Lojesbohccut lassánedje daid áiggiid ja sámit johte ealuid mielde geasse- ja dálveguohtuneatnamiid gaskkas. Dađi mielde álggii duottarguovlluin intensiivvalaš boazodoallu jođihuvvot, mii mearkkaša ahte bohccut gehččojuvvojit beaivválaččat ja šaddet hui lojit. Sámit siiddastalle ja bohccot geavahuvvoje fievrridemiide, mielke- ja biergobuvttadeapmái. Ovtta siidii sáhtte gullat okta dahje máŋga veaga ja sin bohccut.

Vuođđun boazodollui Suomas lea árbevirolaš sámi boazodoallu ja siiddastallan. Suomas lea boazodoallu ovdánan earáládje go Norggas ja Ruoŧas. 1700-logus álge suopmelaš ođđaássit ja boanddat jođihit boazodoalu ealáhussan ja otne boazodoallu jođihuvvo bálgosiin. Jagi 1898, stáhta eiseválddit bággejedje boazoeaiggádit ráhkadit geográfalaččat mearriduvvon rájiid bálgosiid gaskkii ja vuosttaš boazodoalláhka vuođđuduvvui 1932.

1900-logus šattai biergobuvttadeapmi hui dehálaš ja boazodoallu ovdánahttojuvvui ekstensiivvalaš boazodoallun. 1960-rájis álge boazobargit geavahit vuosttaš teknihkalaš veahkkeneavvuid boazobarggus, nugo muohtaskohteriid. 2000-logu boazodoallui leat teknihkalaš veahkkeneavvut vealtameahttun veahkkeneavvut. Earret eará servodaga ovdáneapmi lea okta sivva dasa ahte boazodoallit eai šat jovssa bohccuid dušše vážžimiin ja čuoigamiin. Otná boazodoallu lea areálagáibideaddji, bohccot ráfehuhttojuvvojit dávjá ja šaddet ballát eret lunddolaš guohtuneatnamiin. Otná boazodoalus eai reainnit bohccuid birra jagi, bohccut vájaldit veaiddalis muhtin áigodagaid.

Árbevirolaš máhttu dološ boazodoalu birra, mii lea mannan buolvvas bulvii, lea ain seamme dehálaš boazoolbmuide dainna go dat sisdoallá dehálaš máhtuid got eatnamiid galgá geavahit earret eará dalle go dálkkit rivdet.

Nášuvnnalaččat lea boazodoallu Suomas otne dušše unna industriijas, muhto das lea sihke sámi ja báikkálaš suoma oktavuođas stuorra mearkkašupmi. Boazodoallu Suomas ii leat dušše ealáhus mii ovddemusat bargá biergobuvttademiin, dat lea maid okta dain dehaleamos osiin sámi kultuvrras.

(The Encycloapedia of Saami Culture)

(www.paliskunnat.fi)

Riikkarájit

Historjjálaš rádjegeassimat gaskal otná Ruoŧá, Norgga ja Suoma leat garrasit váikkuhan sámi boazodoalu, dainna go šádde hehttehussan boazodollui johtimiid oktavuođás gaskal guovlluid maidda don doložá rájis leat johtán bohccuiguin. Jagi 1751 šiehtadallojuvvui rádji gaskal otná Ruoŧa ja Suoma, mii dalle gulai Ruŧŧii, ja Danmárkku ja Norgga, mii dalle gulai Danmárkui. Dan rádjesoahpamuššii dahkkui lasáhus johtti sápmelaččaid rivttiid birra, dat nu gohčoduvvon Lappekodisilla dahje Sámi Magna Charta. Ulbmil kodisillain leai sihkkarastit sámi álbmoga boahtte áiggi boazodoalu. Kodisilla čilge got sámiid rievttit rastet riikkarájiid bohccuiguin ja got riekti geavahit eatnamiid ja čáziid galget váldot vuhtii. Kodisilla maid dáhkidii sámiide dievas neutralitehta vejolaš soađis dáid riikkaid gaskkas. Boađus dáinna rádjesoahpamušain lea ahte sámit otná Norggas álge geavahit dálveeatnamiid otná Suomas, sihke Anára ja Eanodaga guovlluin ja maid lullelis, Gárasavvona guovllus. Dát mielddisbuvttii lassánan boazologuid ja boazodoallit Suomas álge váidit eatnamat gurbet. Dilli rievddai go Suoma rájit giddojuvvoje Norgga sámi boazodolliide 1852 Suoma-Ruošša eiseválddiin – 1809 Suopma sirrejuvvui Ruoŧas eret ja ovttastahttojuvvui Ruoššáin. Rádji gaskal Suoma ja Ruoŧa giddejuvvui loahpalaččat 1889. Das maŋŋel boazodoallu šáttai eallit dahkkon rájiiguin gaskal geasse- ja dálveeatnamiid. Dainna go muhtin geasseeatnamat ledje Norgga riđđoguovlluin ja dálveeatnamat fas Suomas, šadde suoma boazodoallit maŋŋel dán álgit geavahit eatnamiid Suomas birra jagi.

Riekti bohccuid eaiggádit

Suopma lea áidna davviriika mii ii leat almmolaččat dovddastan boazodoalu sámi árbevirolaš ealáhussan, dainna go Suomas ožžot buot Eurohpalaš Uniovnna ássit mat bissovaččat orrot Suomas bohccuid eaiggádit. Eaiggádeapmái gávdnojit gal moadde eavttu; dat guhte eaiggáda bohccu ferte dohkkehuvvot bálggoslahttun ja ferte bissovaččat orrut dan gielddas masa bálggos gullá.

(Renskötsellag 14.9.1990/848)

Boazodoalloguovlu

Suoma boazodoalloguovlu gokčá sullii 33 proseantta Suoma viidodagas dahje 114 000 njealjehaskilomehtera ja dasa gullá boazodoallolága mielde Sámileana earret Kemi ja Torneå gávpogat ja Keminmaa gielda, muhto maid Oulu leanas Hyrynsalmi, Kuivaniemi, Kuusamo, Pudasjärvi, Suomussalmi, Taivalkoski ja Yli-Ii geildat ja dat guovllut Puolanka, Utajärvi ja Ylikiiminki gielddain mat leat Kiminge eanu ja Puolanka-Hyrynsalmi riikkaraŧi davábealde.

Boazodoalloguovlu lea 1960-logus juhkkojuvvon golmma boazodoalloguovlun; Sámi boazodoalloguovlun, Sierra boazodoalloguovlun ja maid boazodoalloguovlun. Erohus daid gaskkas lea earret eará ahte boazodoallo sámi boazodoalloguovllus galgá leat vuoruhuvvon dainna lágiin ahte galgá sierra fuomášumi oažžut boazodoalu suodjaleami dáfus sisabahkkenáššiin. Sierra boazodoalloguovlu galgá maid muhtin muddui oažžut seamme fuomášumi sisabahkkenáššiin.

Bálgosiid rájit mearriduvvojit leanastivrras ja bálgosiid gaskkas gávdno áidi. Bálggos gullá dan gildii gos stuorimus oassi balgosa guovllus gávdno.

Bálgosat ja miellahtut

Suoma boazodoallu lea juhkkojuvvon bálgosiidda, mat vástidit sihke organisatuvrralaš ovttasbargoovttadaga ja geaográfalaš guovllu, ja barget ekonomalaš vuoittu ovddas. Suomas gávdnojit okttibuot 56 bálgosa ja dain leat 13 nu gohčoduvvon sámibálgosa. Bálgosiid oppalaš miellahttolohku lea sullii 5 000 olbmo ja sulli 1 000 olbmo dain gullet sámibálgosiidda. Bálgosiid sturrodagat ja miellahttologut varierejit. Bálgosiin leat čielga rájit ja daid sturrodagat ja boazologut varierejit. Bálgosa ovddasvástádussii gullá suodjalit bohccuid, ovdánahttit ja ovddidit boazodoalu ja eastadit bohccuid billistit ja mannat iežá bálgosiid guohtuneatnamiidda.

Miellahttolohku visot Suoma bálgosiin lea oktiibuot sullii 5 000 olbmo ja dain leat sullii 1 000 sámit. Boazoeaiggát sáhttá dušše ovtta bálgosii gullat ja sus leat seamme ollu jienat bálggosčoahkkimis dego sus leat bohccut. Sámibálgosiin ožžot ovttaskasain leahkit eanemusat 500 jiena. Juohke bálgosis lea bálkáhuvvon boazoisit ja stivra mat válljejuvvojit golmma jahkái. Boazoisit ovddasta bálgosa ja son ovddasvástida ahte praktihkalaš boazobarggut jođihuvvojit. Stivra hálddaša bálgosa doaimmaid, válbme áššiid čoahkkimiidda ja geahččá bearrái ahte čađahuvvojit. Stivra čoahkkana guktii jagis ja dávjjibut jus lea dárbu. Bálggosčoahkkimat mat dollojit guktii jagis, giđđat ja čakčat. Čoahkkin gieđahallá ea.ea boazolohkoáššiid.

Otne lohku ollesáiggi boazodoallit, mat ovttas veagaiguineaset ain ožžot váldo sisaboađu boazodoalus, leat sullii 800 ja dain leat sullii 600:is sámit. Lohku boazoeaiggádat Suomas lea 6 700 olbmu.

(www.paliskunnat.fi)

(Renskötsellag 14.9.1990/848)

Boazolohku

1900-logu álgogeahčen leai Suoma boazolohku veaháš badjel 100 000 bohccu ja jagiid 1959-1960 leai lohku gártan 140 000 boazun. Boazolohku gal lea mannan vulos bajás maŋemus čuohtejagi, muhto lassánii gitta 250 000 bohccui 1970- ja 1980-loguin.

Eanan- ja meahccedoallominesteriija mearrida maŋŋel gulahallama bálggoservviiguin ja eanandoallobuvttadeddjiiguin, logi jahkái gearddis, man ollu bohccot bálgosis eanemusat ožžot leahkit ja man ollu bohccut ovtta bálggoslahtus ožžot leahkit. Bohccut rehkenastojuvvojit maŋŋel vuovdima ja ovdal go guottet álgá. Jagiid 2004/2005 leai olles Suoma alimus boazolohku 203 700 bohccu muhto boazolohku Suomas leai sullii 207 000 bohccu daid jagiid. Sámi boazodoalloguovllus ožžot ovttaskasas leahkit eanemusat 500 bohccu ja nuppiin boazodoalloguovlluin fas eanemusat 300 bohccu. Jus leat sierra ákkat, de sáhttá minesteriija mearridit ođđa loguid. Alimus boazologut mearriduvvojit ovddemusat dálveguohtuneatnamiid vuođul. Bálggos sáhttá jus oaivvilda dárbbašažžán boazodollui, jagi ovddas gearddis mearridit ahte boazolohku bálgosis galgá leahkit vuolit go lohku maid minesteriija lea mearridan. Bálgosa mearrádus galgá čađahuvvot dakkaviđe jus ii leanariekti ovttaskas bálgoslahtu váidima vuođul mearrit juoidá eará. Jus bálgosa dahje ovttaskasa boazolohku lea ila allat, de galgá bálggos mearridit unnidit bohccuid dan logu rádjái mii lea čuožžovaš bálgosii. Jus ovttaskas boazoeaiggát ii unnit iežas boazologu, de sáhttet bálgosis mearridit ahte bálggos bákkuin galgá unnidit boazoeaiggáda bohccuid.

Stáhtta dárkkista ealli bohccuid loguid nu gohčoduvvon eallebohccodoarjaga bokte mii mákso ovttaskasaide. Gáibádusssan eallebohccodoarjagii lea boazolohku mii lea unnimus 80 bohccu ja eanemusat 500 bohccu.

Suoma ortnet, mii addá earáide go sámiide, vuoigatvuođaid bohccuid eaiggádit, lea dagahan ahte ovdamearkka dihte lohku boazoeaiggádat lea mihá alibut go logut Norggas ja Ruoŧas. Stuorra oassi Suoma boazoeaiggádiin leat vuollegas boazologut. Statistihka čájeha ahte sullii 4 100 olbmo dahje sullii 77,6 % eaiggádit gaskal 1-49 bohcco ja daidda olbmuide lea sisaboahtu boazodoalus dušše lassesisaboahtu dienasbargui.

Maŋemus áiggiid lea Suomas leamaš almmolaš ságastallan boazologuid birra muhtin sámi bálgosiin go eai heivet iežaset boazologuid stáhtas mearriduvvon boazologuide. Ovtta dutkamis mii teoretisere dán ášši, boahtá ovdan ahte dás lea sáhka earálágán duohtavuođas mii doaibmá logihka mielde ja mii ii álohii ipmirduvvo stáhta bealis. Dutkamis boahtá ovdan ahte dát sámi boazoeaiggádat guđđojuvvojit mearridanvuogádagaid olggobeallái ja ahte stáhta vuogádagas lea boazoeaiggádeapmi ožžon stuorit saji go ieš sámi árbevirolaš ealáhus.

Suoma statistihkalogut čájehit ahte sullii 1 540 veaga barget bohccuiguin ja ahte sullii 690 dain veagain lea sisaboahtu boazodoalus váldosisaboahtu. Sullii 75 % boazoeaiggádiin leat dievddut ja 25 % nissonat.

(www.paliskunnat.fi)

(The Shadow Field of Reindeer Management: A Case Study from Finland, Ari Laakso, Acta Borealia, Volume 25, Issue 2, December 2008)

Boazodoalu hálddašeapmi

Boazodoalu hálddašeapmi sáhttá juhkkot sierra dásiide. Našuvnnalaš dásis gullet boazodoalloáššit Eana- ja meahccedoallominesteriijái.

Visot bálgosat gullet Bálgosiid Ovttastupmái man stáhtta ruhtada ja mii doaibmá liŋkan sierra bálgosiid gaskkas. Ovttastumi doibmii gullet ea.ea. gieđahallat jahkásaš raporttaid, rehketdoaluid ja ráhkadit ekonomalaš plána boahttevaš jagi doaimmaide. Boazoparlameanta lea alimus mearrideaddji orgána ovttastumis ja dat čoahkkana oktii jagis. Das leat visot bálgosiid boazoisihat mielde ja juohke boazoisit oažžu jienastit bálgosa ollislaš boazologu mielde man ovddasta. Ovttastumis lea stivra mii válljejuvvo juohke goalmmát jagi ja das leat 14 lahtu, ja iešguhtetge lahtus lea okta jietna stivrras.

Ovttastumi kantuvra gávdno Roavvenjárggas ja dan bargit ordnejit jahkásaš boazopaalameantta ja almmuhit áviissa Poromies boazodolliid várás.

Báikkálaš dásis bálgosat ieža hálddašit boazobargguid ja gehččet bearrái bohccuid ja ahte eai vahágahte earáid ja sin ealáhusaid.

(www.paliskunnat.fi)

Ekonomiija

Suomas ii dárbbaš ovttaskas bálggoslahtus leahkit fitnodatrehketdoallu bohccuid várás dan sivas go lea bálgosa oktasašvearu vuollásaš. Bálggos rapportere visot sisaboađuid ja goluid mat gusket bohccuide. Dat lea stuorra erohus Norgga ja Ruoŧa boazoolbmuid ekonomiija hálddašeami ektui, gos ovttaskasat ieža galget rehketdoalu hoaitit mii daid boazodollui gullá.

Stuorimus oassi boazoeaiggádiin Suomas jođihit boazodoalu lassiealáhussan meahcce- dahje eanandollui. Boazodoallu lea ekonomalaččat, jus geahččá etnihkalaš joavkkuide Suomas, deháleamos sámiide.

Jahkásaš sisaboahtu boazodoalus lea árvvoštallaon oktiibuot 60 miljovnna euroi. Váldobuvtta lea biergu. Jagiid 1999-2000 njuvvojuvvoje 93 000 bohccu ja buvttaduvvui oktiibuot 2,1 miljovnna gilo biergu. Ovttaskas vuovdá ealli bohccuid njuovahahkii. Boazoeaiggát ferte dábálaččat máksit njuovvama ja njuovvanbázahusaid ovddas. Earret biergobuvttadeapmái geavahuvvojit bohccut viidát turismma oktavuođas birra jagi.

Statistihka jagiid 1994-2000 rájis čájeha ahte sullii 60-80 % boazodoalli sisaboađus boahtá biergovuovdimis, sullii 10 % buhtadusain ja sullii 10 % doarjagiin. Dušše unna oassi boahtá sajuštemiin ja earáin. Statistihka maid čájeha ahte sullii 40 % goluin gullet praktihkalaš boazobargui, sullii 20 % mašiinnaide ja loahpat buhttet vahágiid ovddas, hálddašeapmái, rusttegiidda jna.

(www.paliskunnat.fi)

(Sustainable Reinder Husbandry – Arctic Council 2000-2002, J-L. Jernsletten, K. Klokov)

Stáhtalaš doarjagat

Stáhtalaš doarjagat boazodollui leat nu gohčoduvvon eallebohccodoarjja ja ng. bensiidnadoarjja. Jus galgá sáhttit eallebohccodoarjaga oažžut, de ferte sámibálgosiin eaiggádit unnimusat 80 bohccu ja eanemusat 500 bohccu ja dain eará bálgosiin unnimusat 80 bohccu ja eanemusat 300 bohccu.

Suoma boazosámit oaivvildit ahte doarjjavuogadat berrelii leahkit eanet fleksibal go lea otne, vai doarjjavuogadat buoret heivešii boazodollui ja ovddidivččui ekonomalaš bálánssa dasa. Oppalaččat oaivvildit ahte doarjja galggašii leahkit eanebut ealli bohccuid ovddas heajos jagiid ja ahte doarjja galggašii máksojuvvot vuovdima ovddas buriid jagiid. Evttohuvvon doarjjaortnet maid dáhkidivččui boazodolliide muhtin dienasmeari jagis jahkái, beroškeahttá guohtundili jnv.

Suomas gávdnojit maiddai stáhtalaš álggahan- ja luobahandoarjagat boazoolbmuide, muhto dorjjavuogit leat heivehuvvon ovddemusat eanandoallodoarjagiidda.

(www.boazu.fi)

Sisabahkkemat

Duovdagiin gos boazu eallá, rievddadit guohtumat ja ilmmit jahkeáigodagaid mielde. Juohke bálggos dárbbaša sierralágán eatnamiid visot guohtunáigodagaid várás. Geasseguohtun lea erenoamáš dehálaš bohccu buoidumii ja birgemii garra dálvvi badjel.

Boazodoallu davvi Suomas lea oalle viidát teorehtalaččat suddjejuvvon lága bokte eará eanangeavaheddjiid vusote. Erenoamáš boazodoalloguovllus, eai berreše meahccedoallu ja eará eanangeavaheaddjit lága mielde mearkkašeaddji ládje hehttet árbevirolaš ealáhusa. Sámi álbmoga rievttit kultuvrraset ja árbevirolaš ealáhusaid jođihit lea maid suddjejuvvon Suoma vuođđolágas ja máŋggain riikkaidgaskasaš soahpamušain lea dovddastuvvon ahte boazodoallu lea okta dain deháleamos osiin sámi kultuvrras.

Meahccedoallu lea stuorra industriija Suomas ja dat jođihuvvo ovddemusat Suoma stáhta meahccečuollanfitnodaga Metsähallitusa bokte, erenoamážit davvi Suomas gos stáhtta lea stuorimus eananeaiggát. Davvi Suomas lea meahccečuollan viidát leavvan guovlluin mat leat dehálaččat boazodollui ja lea negatiivvalaččat váikkuhan boazodoalu. Eanet go 75 % bohccuin Suomas guhtot mehciin gosa plánejuvvojit čuollamat dahje gos leat juo álgán čuollat. Čuollan billista eatnamiid maid bohccut dárbbašit erenoamážit dálveáiggi. Čuollan billista jeahkála ja bázahusat hehttejit bohccu sáhttit guohtut dan jeahkála mii soaitá báhcán maŋŋel čuollma. Boaresmehciid čuollan billista lahpuid mat leat erenoamáš dehálaččat jagiid go boazu ii sáhte jeahkála eatnamis guohtut. Dát dilálašvuohta lea buktán mielddis garra riidduid oassebeliid gaskkii. Ovtta preassaalmmuheamis ođđajagimánus 2009 sámi bálgosis Anár guovllus boahtá ovdan ahte Suoma stáhta fitnodat lea dieđihan ahte álggaha meahccečuollamiid mehciin mat leat hui dehálaččat bálgosii. Bálggos cealká ahte meahccedoallu lea billistan sin guohtuneatnamiid dainna lágiin ahte fargga šaddet álgit biebmat bohccuid ja ahte baohtteáiggis šaddet unnidit boazologuid vel eanet ja ahte dát ii livččui bistevaš ekonomalaččat, ekologalaččat ja kultuvrralaččat sámi boazodollui. Skábmamánus 2009 ON álbmotrivttiid lávdegoddi ávžžuhii Suoma stáhta bissehit čuollamiid mat sáhttet vahágahttit sámi boazodoalu.

Suomas eai oačču bálgosat buhtadusaid sisabahkkemiid ovddas dan sivas go Suoma stáhtta eaiggáda stuorimus oasi davvi Suoma boazodoalloguovlluid. Ovdamearkka dihte divadagat meahcastan- ja guollebivdolobiid ovddas mannet meahcceráđđehussii.

Eará sisabahkkemat mat váikkuhit Suoma boazodoalu leat ea.ea. ruvkedoaimmat ja turisma erenoamážit guottetbáikkiin. Eará áššit mat maid negatiivvalaččat váikkuhit boazodoalu Suomas leat muhtin luonddusuodjaleamit ja boraspiret. Deháleamos ja eanemus hástaleaddji ášši otne dáida leahkit gávdnat geainnu mii heive sierralágán beroštumiide mat hálidit geavahit boazoguohtuneatnamiid.

(Forestry Conflicts in Finnish Sapmi: Local, National and Global Links, R. Lawrence, K. Raitio, 2008)

(http://www.inarinpaliskunnat.org/prelease15012009.html)

Boraspiret

Boraspiret dagohit stuorra vahága boazodollui. Jagi 1997 gávdnoje sullii 3 400 háskka, ovddemusat goddon geatkái (Gulo gulo), birdnii (Ursus arctos), gumppii (Canis lupus) ja goaskimii (Aquila chrysaetos). Boraspirejearaldat lea okta dain jearaldagain mainna Suoma Boazosámit dál barget.

Suoma boraspirepolitihka ulbmil lea ahte galget gávdnot vissis meare ollu boraspiret Suoma luonddus. Manjemus logijagiid leat boraspirelogut Suomas lassánan. Jagi 2000 gávdnoje 130 gumppe, 115 geatkki ja 850 albasa. Boraspiriid lassáneapmi lea maid buktán mielddis lassánan háskkaid. Ovdamearkka dihte lea bierdnalohku loktanan 300 %:ain jagi 1987 rájis 2000 ja háskkalohku 531 %:ain.

Dan sivas go ovttaskasat šáddet gierdat go sin priváhtta opmodat šaddá biebmun boraspiriide, de máksá stáhtta boraspirebuhtadusaid bálggoslahtuide dahje bálgosiidda. Suomas máksojuvvo boraspirebuhtadus juohke gávdnon háskka ovddas ja buhtadusdássi vuolgá das makkár boazu lea goddon. Buhtadus miesi ovddas lea 218,64 €, 386,83 € njiŋŋelasa/varrása ovddas ja 504,56 € hearggi ovddas. Juohke bálgosis lea boraspireárvvoštallanolmmái gii galgá duođaštit gávdnojuvvon háskka ovdal go buhtadus máksojuvvo. Buhtadusat geatkki, gumppe ja albasa ovddas máksojuvvojit njuolga bálggoslahtuide. Mii guoská goaskimii, de máksojuvvo buhtadus juohke čivgabeasi vuođul ja ja buhtadus goaskimiid ovddas manná bálgosii mii mearrida got buhtadus galgá juhkkojuvvot bálggoslahtuid gaskkas. Muhtin jagiid lea buhtadus mákson máŋgii jagis ja eará jagiid fas loahpageahčen jagi. Dat vuolgá das makkar ruhtadilli stáhtas lea dan jagi.

(www.paliskunnat.fi)

(www.suomaboazosamit.org)

Dálkkádatrievdamat

Viiddes guohtunguovllut manahuvvojit sierralágán sisabahkkemiid ja doaimmaid geažil. Dálkkádatrievdamat buktet jáhku mielde vel eanet váttisvuođaid. Árktalaš ráđi raporta jagi 2005 rájis, Arctic Climate Impact Assesment, govvida eanet go 250 dutki árvvostallamiid got dálkkádatrievdadeamit bohtet váikkuhit árktalaš guovllu birrasa ja servodagaid. Raporttas boahtá ovdan ahte tempratuvrrat árktalaš guovllus liegganit jođáneabbut go eará guovlluin máilmmis. Rievdamat mearkkašit earret eará oanibut ja bivvaleabbut dálvviid, báhkkaseabbut gesiid ja ođđa divresoarttaid árktalaš guvlui.

Dainna go boazodoallu jođihuvvo luonddus ja garrasit lea čadnojuvvon luonddu evttuide, de bohtet dálkkadatrievdamat sierra ládje váikkuhit boazodoalu. Muhto ii oktage sáhte vel sihkkarit diehtit justte goas, got ja man ollu boazodoallu boahtá váikkuhuvvot.

ACIA raportta mielde dieđihit algoálbmogat miehtá árktalaš guovllu ahte ilbmi rievdá eanet go ovdal, ahte lea dovdameahttun ja láhtte ollát eara ládje go dábálaččat láve. ACIA raportta mielde lea čakčailbmi muhtin guovlluin álgán rievdat jođánit gaskal harvvi ja galbmasa mii dávjá rahkada jiekŋageartni eatnama nala ja mii dahkká váttisin bohccuide ollet guohtut jeahkála eatnamis. Dat dilálašvuođat čájehit rievdamiid mat muhtin jagiid leat mielddisbuktán stuorra boazomassimiid. Muohttaga rievdamiid viidodat ja dan eavttut boahtteáiggis sáhttet dagahit stuorra váttisvuođaid boazodollui ja čuohcat lossadit psykalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat boazodolliide.

Boazodoalloguovllu máŋggalágánvuohta lea oppalaččat oalle hearki dalkkádatrievdamiid vuoste. Lea ain eahpečielggas got duottaršattut girdet liegganeami ja got ođđa divresoarttat váikkuhit bohccuid. Dainna go bievlaáigi lea dat áigi go boazu vuoibmu ja šáddada buiddiid, de soaitá gal boazu sáhttit ávkkástallat guohtuma guhkit áiggi.

(Arctic Climate Impact Assessment, 2005)

(Sverige inför klimatförändringarna – hot och möjligheter SOU 2007:60)

Sámigiella

Sámigiella lea hui rikkes giella mii guoská bohccui, boazodollui ja eatnamiidda. Terminologiija lea dehálaš oassi sámi árbevirolaš máhtus ja dat lea dolvojuvvon buolvvas bulvii ja eanas áiggi dušše njálmmálaččat. Dárkilis máhttu luonddu birra čájeha boares ja lahka oktavuođa dasa ja man dehálaš boazodoallu lea sámiide. Boazodoallu lea ovttalágán vuođđu sámi kultuvrii, ii dušše birgejupmái muhto maid eallinvuohkái. Dainna go boazodoalu dilálašvuođat ilmmi dáfus sáhttet leahkit sihke váddásat ja čoaskasat, de lea ja lea leamaš dehálaš hálddašit ja birget daid dilálašvuođáid ja diehtit eanadaga birra, nugo muohttaga ja guohtuma birra. Sámigielas ja dan suopmaniin leat čuohtenáre jus eai duhátnáre dárkilis sáni ja čilgehusa muohttagii, jikŋii ja dakkár lundui. Israel Ruong (1903-1986) gii leai professor sámigielas, klassifiserii muohtasániid ea.ea. muohtameari mielde, got muohta guoddá, muohttaga čikŋodaga ja gokčama mielde, jus lea oppas ja leat luottat muohttagis, rini ja muohttaga suddama ja jávkama mielde. Boazodoallái lea maid dehálaš diehtit juste makkár bohccu birra lea sáhka. Terminologiija bohccu birra lea maid hui dárkil ja sáhttá čilgejuvvot ivnni, agi, sohkabeali, čorvviid, hámi, luonddu ja iežá erenoamáš vugiid mielde.

(The encycloapedia of Saami Culture)