Boazodoallu Norggas

Historjá

Riikkrájit

Riekti bohccuid eaiggádit
Boazodoalloguovlu
Orohagat, siiddat ja siidaoasit
Boazologut

Boazodoalu hálddašeapmi

Ekonomiija
Stáhta doarjja boazodollui – Boazodoallošiehtadus
Boraspiret

Sisabahkkemat ja riiddut

Dálkkádatrievdamat

Historjá

Oktavuohta olbmuid ja bohccuid gaskkas lea máŋga duhát jagi boaris dan guovllus mii otne gohčoduvvo Norgan. Álggos bivddu ja maŋŋel dápmama ja boazdoalu bokte. Arkeologalaš gálddut, nugo boares báktegovat ja bivdorokkit luonddus duođaštit dan. Jagi 98 m. Kr. čálii romálaš historjáčálli Tacitus olbmuid birra Thules main ledje náhkkebiktasat ja mat bivde bohccuid ja vájaldedje sabehiiguin.

800-logus guossástalai davvinorgalaš vikiŋghoavda Ottar gonagasa Alfreda ja muitala sutnje sámiid birra, ahte sii earret eará dápme bohccuid ja hoite ealuid. Mii diehtit dan birra dainna go Ottara muitalus čállojuvvui. Muhto muhtin arkeologalaš dutkamiin čuoččuhuvvo ahte bohccuid dápman ja boazodoallu ovdánii ollu ovdal dan. Dan maŋŋel ilbme čállagat mat muitalit ahte sámit geavahedje dápmojuvvon bohccuid vuojánin, noađđeboazun ja bohcima várás.

1500-, 1600- ja 1700-loguid ovdánahttojuvvui boazodoallu ja álggii leahkit dehálaš doallu sámiid birgejupmái dainna go Ruoŧa stáhtta iežas imperialaš viggamušáid dihte daid áiggiid gáibidišgođii vearu sámiin. Lojesbohccut lassánedje daid áiggiid ja sámit johte ealuiguin geasse- ja dálveguohtuneatnamiid gaskkas. Dađi mielde álggii duottarguovlluin intensiivvalaš boazodoallu jođihuvvot, mii mearkkaša ahte bohccut gehččojuvvojit beaivválaččat ja šaddet hui lojit.

Sámit siiddastalle ja bohccot geavahuvvoje fievrridemiide ja mielke- ja biergobuvttadeapmái. Ruoŧa vuovdeguovlluin ovdánahttojuvvui daid áiggiid vuovdeboazodoallu mii duottarboazodoalu ektui lea eanet fásta.

1900-logus šattai biergobuvttadeapmi hui dehálaš ja boazodoallu ovdánahttojuvvui ekstensiivvalaš boazodoallun. 1960-rájis álge boazosámit geavahit vuosttaš teknihkalaš veahkkeneavvuid boazobarggus, nugo muohtaskohteriid. 2000-logu boazodollui leat teknihkalaš veahkkeneavvut vealtameahttumat. Earret eará servodaga ovdáneapmi lea okta sivva dasa ahte boazodoallit eai šat jovssa bohccuid dušše vážžimiin ja čuoigamiin. Otná boazodoallu lea areálagáibideaddji, bohccot ráfehuhttojuvvojit dávjá ja šaddet ballát eret lunddolaš guohtuneatnamiin. Otná boazodoalus eai reainnit bohccuid birra jagi, bohccut vájaldit veaiddalis eanas áiggi.

Árbevirolaš máhttu dološ boazodoalu birra, mii lea mannan buolvvas bulvii, lea ain seamme dehálaš boazoolbmuide dainna og dat sisdoallá dehálaš máhtuid got eatnamiid galgá geavahit earret eará go ilmmit rivdet.

Boazodoallu Norggas otne lea oalle unna industriija našuvnnalaččat, muhto lea sihke sámiide ja báikkálaččat hui dehálaš. Dat lea ovdamearkka dihte okta dain deháleamos osiin sámi kultuvrras.

Riikkarájit

Dološ riikkarádjegeassimat leat stuorrat váikkuhan boazodoalu otná Ruoŧas, Norggas ja Suomas. Riikkarájit hehtteje boazodoalu ja gárte hehttehussan johtimiidda sierra guovlluid gaskkas. Vuosttaš rádji mii bođii hehttet boazodoalu leai riikkarádji Danmárkku/Norgga ja Ruoŧa/Suoma gaskkas jagi 1751. Dán rádjegeassimii dahkkui gal lasáhus johttisámi rivttiid birra, dat nu gohčoduvvon Lappekodisilla. Ulbmil kodisillain leai sihkkarastit sámi boahtteáiggi boazodoalu maidda rádjegeassin guoskkai. Stáhtat soabahedje dalle ahte sámit beroškeahttá riikkarájiid galge sáhttit johtit bohccuiguineaset nuppi riikkii nugo ledje dahkan ovdal go riikkarádji bođii. Johtimat leat maŋŋel dan ja jagi 1919 rájis Norgga ja Ruoŧa stáhtaid gaskkas šiehtadallojuvvon nu gohčoduvvon boazoguohtunkonvenšuvnnain maidda kodisilla lea vuođđun. Maŋemus konvenšuvdna šiehtadallojuvvui jagi 1972 ja leai fámus jagi 2005 rádjái. Norga ja Ruoŧŧa leat dán teavstta čálidettiin šiehtadallame ođđa konvenšuvnna birra.

Riekti bohccuid eaiggádit

Norgga ođđa boazodoallolága mielde, mii almmuhuvvui jagi 2007 ja mii reglere boazodoalu Norggas, sáhttá dušše dat bohccuid eaiggádit ja boazodoalu jođihit sámi boazoguohtunguovllus geas lea riekti boazomerkii. Jus galgá leat riekti boazomerkii, de ferte vánhemiin dahje áhkuin ja ádjáin leamaš boazodoallu váldoealáhussan.

Boazomearka lea kombinašuvnda sániin bohccu belljiin mat ovttas muitalit gii bohccu eaiggáda. Gávdnojit badjel 20 dohkkehuvvon sáni ja lagabut 30 sierra sátnekombinašuvnna ja juohke sánis ja kombinašuvnnas lea iežas namahus. Juohke bohccus sámi boazodoalloguovllus galgá leahkit eaiggáda dohkkehuvvon mearka maŋemusat golggotmánu 31 b. dan jagi go miessi riegáda. Ovdal go okta mearka sáhttá álgit geavahuvvot, de galgá dohkkehuvvot mearkalávdegottis mas leat 3-5 lahttu. Maŋŋel dohkkeheami galgá mearka almmuhuvvot.

Bohccot fertejit dasa lassin maid gullat muhtin siidaossái dahje buohtalas álggahanoassái. Boazodoallostivra sáhttá addit sierralobi bohccuid eaiggádit sámi boazodoalloguovllus, vaikko dat olmmoš ii/dat olbmot eai deavdde boazoeaiggádangáibádusaid. Norggas gávdno ráddjejuvvon boazodoallu olggobealde sámi boazodoalloguovllu, nu gohčoduvvon konsešuvdnaguovllus. Dan boazolohku lea sullii 10 000 bohccu ja dan doalus barget sihke sámit ja dážat.

Boazodoallu Norggas galgá leahkit ekonomalaš, ekologalaš ja kultuvrralaš bistevaš ja vuođđun dasa galget leahkit sámi kultuvra, árbevierut ja dábit. Vuođđun riektái boazodoalu jođihit Norggas lea sámiid agibeaigeavahus eatnamiin ja guovlu gos dat eatnamat gávdnojit gohčoduvvo sámi boazodoalloguovlun.

(Boazodoalloláhka 2007-06-15 NR 40)

Boazodoalloguovlu

Boazodoallo Norggas jođihuvvo ovddemusat sámi boazodoalloguovllus mii lea juhkkojuvvon guđa guovlluguovdasaš boazoguohtunguvlui; Nuorta-Finnmárku, Oarje-Finnmárku, Romsa, Nordlánda, Davvi Trøndelag, Lulli Trøndelag/Hedmárku. Boazodoalloguovllu olggot rájit gokčet sullii 40 % Norgga viidodagas.

Dasa lassin gávdnojit njeallje nu gohčoduvvon boazosearvvi olggobealde sámi boazoguohtunguovllu. Bargu bohccuiguin dain ii leat sámi boazodoallu.

Boazodoalloriekti siskkilda rievtti boazoguohtumiidda váriin ja eará duovdagiin, nu go maid ovdalaš gilvojuvvon eatnamiin ja ovdalaš ládjosajiin mat leat sierra ja mat eai gula ássanguovlluide eai ge dakkár gilvojuvvon eatnamiidda mat geavahuvvojit, jus dat eai leat áimmahuššon eai ge geavahuvvo dikšojuvvon guohtuneanamin, jus fal eanan ii leat áidojuvvon dakkár áiddiin mii doallá bohccu. Guođohanriekti siskkilda rievtti dárbbašlaš áigodatguohtumiidda, nugo giđđá-, geasse-, čakčá- ja dálveguohtumiidda ja maid johtingeainnuide, guottetbáikkiide ja ragátbaikkiide.

Sámi boazoguohtunguovllu olggobealde ii oačču boazodoallu jođihuvvot gonagasa sierra lobi haga. Dakkár lohpi sáhttá dušše addot dasa gii čálálaččát sáhttá duođaštit áigeguoivdilis eananeaiggáda dahje riekteguoddi lobi dahje eará ládje hálddaša nuogis stuorra ja buriid boazoguohtuneatnamiid. Lohpi ii oačču addot goddeboazoguvlui iige nu lahka boazoguohtunguovlluid ahte sáhtta mielddisbuktit riidduid. Lohpi sáhttá addot vissis áigái ja lagabut eavttut sáhttet dollui biddjot.

(Boazodoalloláhka 2007-06-15 NR 40)

Boazodoalu hálddašeapmi

Boazodoalu hálddašeapmi sáhttá juhkkojuvvot golmma váldodássái; našuvnnalaš, guovlluguovdasaš ja báikkálaš dássái.

Našuvnnalaš dásis boazodoalloáššit gullet Eanadoallo- ja biebmodepartementtii. Eanas jearaldagat dán dásis mat gusket boazodollui delegerejuvvojit boazodoallostivrii mas leat njeallje deaprtemeanttas válljejuvvon lahtu ja golbma Sámedikkis válljejuvvon lahtu. Beaivválaš ovddasvástádus doaimmahit stáhta boazodoallopolitihka lea Norgga boazodoallohálddahusas mas boazodoallohoavda lea alimus hoavda. Boazodoallohálddahus galgá sihke sáthta boazodoallopolitihka doaimmahit ovddemusat dárkkistandoaibmabidjosiid bokte, ja doarjut boazodoalu čállingoddin ja virgeolmmožin boazodoalu hálddašanorgánaide.Oktii jagis hálddahus maid buvttada raporttaid sámi boazodoalu birra, ovdamearkka dihte boazoeaiggádiid almmolaš raporttaid, vearroalmmuhusaid ja njuovahatraporttaid vuođul.

Guovlluguovdasaš dásis lea boazodoalus guovllustivra 5 dahje 7 lahtuin geaid Sámediggi

ja Fylkkadiggi leat válljen. Dán dásis gávdno maid boazodoallohálddahus muhto das lea boazodoalloagronoma hálddahusa hoavda. Guovlluguovdasaš hálddahus doaibmá čállingoddin guovllustivrii.

Báikkálaš dásis orohagat ieža hálddašit orohaga siskkaldas áššiid, nu go orohaga ekonomiija. Boazodoallit leat ođđa lága meilde ja ovdalaš dili ektui ožžon stuorit vejolašvuođaid ieža beassat váikkuhit ja váldit stuorit ovddasvástádusa mii guoská sin dollui ja ealáhussii. Orohat galgá ovdamearkka dihte váldit ovdan n.g. doaibmanjuolggadusaid main galget gieđahallojuvvot ea.ea. orohaga guohtungeavaheapmi ja boazolohku.

Norgga Boazosámiid Riikkasearvi, NBR, lea searvi boazosámiid várás Norggas. NBR ii hálddaš sámi boazodoalu mainnage lágiin muhto lea 1970-logu rájis jahkásaččat šiehtadallan stáhtain ekonomalaš doarjaga birra boazodollui. NBR ulbmil lea ovddidit sámi boazodoalu beroštumiid ekonomalaččat, akademalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat. NBR váldobargui gullá oažžut boazoolbmuid bargat seamme guvlui ja dan ovdii ahte sámit ieža galget beassat stivret boazodoalu ovdáneami ja boahtteáiggi. Sihke orohagat ja ovttaskasat sáhttet leahkit NBR:a miellahtut ja miellahttovuohta lea eaktodáhtolaš. NBR jahkečoahkkin lea alimus mearridanorgána. Searvvi čállingoddi, mas lea sullii milliovnna norgga ruvnnu bušeahttan, lea Tromssas.

(Boazodoalloláhka 2007-06-15 NR 40)

(www.regjeringen.no)

(www.reindrift.no)

(www.nrl-nbr.no)

(The encyclopedia of Saami Culture)

Orohagat, siiddat ja siidaoasit

Sámi boazodoallu Norggas lea juhkkojuvvon 89 orohahkii. Okta orohat lea hálddahuslaš ossodat masa gullá vissis geográfalaš guovlu ja dan bargui gullá organiseret orohaga boazodoalu. Ulbmil orohagaiguin dalle go vuođđuduvvoje, leai boazodolliide vissis geográfalaš guovllus oktasaččat addit ovvdasávstádusa vahágiid ovddas maid sin bohccut sáhtte dagahit. Orohat ii leat juridihkalaš persovdna mii sáhttá luoikat ruđaid dahje vuolláičállit šiehtadusa, muhto orohat sáhttá ovddastit ovttaskas boazoolbmu iešguđetlágán áššiin.

Ođđá boazodoalloláhka 2007 rájis doalaha orohat-vuogadaga muhto addá maid guovddáš saji “siidii” ja “siidaoassái”. Siiddain oaivvilduvvo joavku dahje máŋga joavkku boazoeaiggáda ovtta orohahgas geat jođihit boazodoalu muhtin geográfalaš guovllus. Siiddastallan sáhttá leahkit áigodagaid mielde, nugo geasse-dahje dálvesiiddastallan dahje birra jagi. Siidaosiin fas oaivvilduvvo joavku - dábalaččat veahka- mii, dahje ovttaskas gii ovddasta siidaoasi orohaga siskkobealde ja mii/gii doaimmaha boazodoalu siiddas ja man ovttaskas, náittosbárra dahje ássanguoimmit jođihit. Siidaoassevuogádat, dahje doaibmaossevuogádat nugo dat gohčoduvvui 2007 rádjái, vuođđuduvvui ulbmiliin sáhttit dárkkistit ealáhusa ođđa oassevuođđudemiid ja boazologuid. Sámit geat eai gula ovtta siidaoassái, gahččet olggobeallái boazodoallolága njuolggadusaid.

Siidaoasi jođiheaddji mearrida gii oažžu bohccuid eaiggádit siidaoasi vuolde ja man ollu bohccuid. Boazoeaiggát sáhttá leahkit ovddasvástideaddji jođiheaddji dušše ovtta siidaoassái iige son sáhte eaiggádit bohccuid go ovtta siidaoasis. Siidaoasselahtut eaige sáhtet eaiggádit bohccuid go dušše ovtta siidaoasi vuolde. Dušše agivuloš mánná gean vánhemat eaba oru ovttas sáhttá eaiggádit bohccuid iežas mearakkas sihke áhči ja eatni bealde siidaosiin. Jagiid 2006/2007 gávdnoje Norggas oktiibuot 556 siidaoasi ja daid miellahttolohku lea oktiibuot 2 936 olbmu. Dáin leat 403 siidaoasi ja 2 200 olbmu Finmárkkus.

Siidaosiid jođiheaddjit sáhttet, jus leat ovttaoaivilat, mearridit ahte galgá vuođđuduvvot ođđa siidaoassi orohahkii. Muhto mearrádusas ferte vuhtii váldot ahte ođđa siidaoassi ii uhkkit orohaga vejolašvuođaid jođihit ekologalaš, ekonomalaš ja kultuvrralaš bistevaš boazodoalu. Guovllustivra mearrida loahpalaččat siidaoasi vuođđudeamis. Siidaoassejođiheaddji gaskamearalaš ahki Norggas lea 45 jagi.

Sámit leat ieža árbevirolaččat organiseren sin boazobarggu siiddastallama bokte. Siida lea dološ sámi servodatvuogádat muhtin ráddjejuvvon guovllus muhto sáhtii gal maid meroštallot ovttasbargun siidalahtuid gaskkas. Lahtuin ledje ovttaskas rievttit riggodagaide muhto veahkehedje nuppiid bohccuiguin, guolástemiin ja bivdduin. Ovtta siidii sáhtte gullat máŋga veaga ja ealu.

(Boazodoalloláhka 2007-06-15 NR 40)

(Resursregnskap for reindriftsnæringen – Reindriftsforvaltningen, Januar 2008)

(www.reindrift.no)

Boazolohku

Norgga boazolohku, mii rehkenastojuvvo maŋŋel og njuovvanbohccut leat gesson eret ealus ja ovdal guotteha mii dábálaččat lea miessemánus, manná vulos bajás muhto lea dábálaččat 200 000 bohcco báikái. Norggas leat boazologut leamaš 242 000 bohccu jagi 1990, 172 000 bohccu jagi 2000 ja 241 000 bohccu jagi 2007. Dábáleamos sivat dása leat ovdamearkka dihte losses dálkkatlaš dilit máŋga dálvvi maŋŋálaga, lassánan boraspirelogut ja heajos guohtundilálasvuođat muđui.

Go Norga moderniserejuvvui maŋŋel soađi áiggi, vuođđuduvvoje ođđa njuolggadusat ja hálddahuslaš struktuvrrat boazodollui. Dat lea mearkkašan lassánan stáhtalaš dárkkisteami ealáhusas. Jođánis ovdáneapmi Norggas dán áigodagas lea buktán mielddis stuorra ekonomalaš ja infrastruktuvrralaš ja sosiálalaš ovdáneami davviguvlui. Muhto dat lea maid seammas rievdadan árbevirolaš sámi boazodoallovugiid.

Norggas lea leamaš almmolaš ságastallan Finmárkku boazologu birra 1978-boazodoallolága dohkkeheami rájis ja ságastallan lea lassánan 1980-logu loahpageahčen ja 1990-logu álggos. Dábálaš almmolaš oaidnu lea ahte doppe leat ila ollu bohccut ja ahte boazologut fertejit vuoliduvvot eatnamiid seastima dihte, ja dábálaš ágga lea ahte boazoguohtuneatnamat, ja erenoamážit jeahkálat ja dálveguohtuneatnamat leat guorban.

Ođđá lága mielde mearriduvvo siidda alimus bozolohku guohtungeavaheami njuolggadusaid vuođul ja siida galgá ieš váldit ovdan daid loguid, ea.ea. siidda guohtuneatnamiid ja bohccuid njuovvandeattuid vuođul. Go ođđá siidaoassi vuođđuduvvo, de galgá boazolohku leahkit siidii mearriduvvon bajit boazologu siskkobealde. Muhto guovllustivra sáhttá hilgut vuođđudeami jus siidaoasi gaskamearalaš boazolohku lea vuollel 250 bohccu siidda mearriduvvon alimus boazologu ektui. Dáin loguin lea njuolga oktavuohta sihke ekologalaš ja ekonomalaš bistevaš boazodoaluin.

Gaskamearalaš boazolohku Norggas lea 70 bohccu iešguđetge eaiggádis.

(Boazodoalloláhka 2007-06-15 NR 40)

(Resursregnskap for reindriftsnæringen – Reindriftsforvaltningen, Januar 2008)

Ekonomiija

Ekonomalaš dilálašvuohta boazodoaliid gaskkas Norggas variere stuorrat ja otná boazodoallit leat šaddan heivehit stuorra rievdadusaide našuvnnalaš, guovlluguovdasaš ja báikkálaš ekonomiijas. Bohccut ja daid guohtuneatnamat galggaše hálddašuvvot sihke fitnodatekonomalaš ja bistevaš lági mielde seammas go boazodoallit dárbbašit sisaboađuid mainna ellet. Boazodoallu bargá vearrooktavuođain vuoittu ovddas ja dábálaš fitnodathápmi lea ovttaskas fitnodat. Vuođđonjuolggadus dakkár fitnodahkii lea ahte visot sisaboađut leat vearrogeatnegasat earret sisboađut mat leat vearuheamit ja ahte muhtin goluin sáhtta geassit eret vearu. Ovtta siidaoassái sáhttet gullat okta dahje máŋga fitnodagat ja ovtta orohagas sáhttet leahkit okta, máŋga dahje ollu fitnodagat.

Otne sisaboahtu ovttaskas boazodoallái boahtá ovddemusat biergo- ja ávnnasbuvttadeamis, ruđalaš doarjagiin ja buhtadusain. Gávdnojit muhtin variašuvnnat guđa boazodoalloguovllu gaskkas, muhto maid boazodolliid gaskkas das man ollu sisaboahtu boahtá biergobuvttadeamis oppalaš sisaboađus. Oppalaččat addá biergobuvttadeapmi eanet go 50 proseantta sisaboađus boazodolliide visot njealji guovllus earret Romssas ja Nordlánddas. Individuálalaš dásis leat boazolohku ja biergobuvttadeapmi čadnon oktii. Lea dábálaš ahte go boazolohku njiedjá, de njiedjá maid biergobuvttadeapmi. Muhto sisaboahtogovva rievdá go rehkenastá mielde buhtadusaid ja doarjagiid, dalle sisaboahtu doalus dábálaččat lea eanet go sisaboađut eará guovlluin. Muhto statistihka čájeha maid ahte buot siidaosiin Norggas lea gaskamearalaš sisaboahtu ollu vuolibut go gaskamearalaš sisaboahtu muđui Norggas. Eanas boazodoalloveagain leat máŋggat sisaboađut mat sáhttet boahtit biergoreidemis, bálvalusbargguin, dábálaš barggus ja eará guovlluin.

Eanet go 50 proseantta goluin doalus visot guđa guovlluin gusket mášiinnaid oastimii ja jođiheapmái. Eará golut leat rusttegiid ja huksehusaid ovddas mat dárbbašuvvojit boazodollui.

(Dieđut, Analyse av den samiske reindriftens økonomiske tilpasning, nr 4, 2006, Sámi Instituhtta, Norden)

Stáhtalaš doarjja boazoealáhussii - Boazodoallošiehtadus

Norggas lea jagi 1976 rájis gávdnon šiehtadus boazodoalu várás man namma lea Boazodoallošiehtadus. Dan váldoulbmil lea seailluhit ja ovdánahttit boazodoalu dan árbevieruid vuođul. Šiehtadus lea boađus Norgga eiseválddiid oainnus boazodoalu birra erenoamážit sámi kultuvrra ja ealáhusaid ektui. Šiehtadus govvida stáhta boazodoallopolitihkalaš ulbmiliid ja háltelinjáid. NBR, Norgga Boazosámiid Riikkasearvi, ja sáhtta Eanadoallo- ja Biebmodepartemeantta bokte šiahtadallet jahkásaččat ekonomalaš návccain muhto maid virggálaš, sosiálalaš ja organisaturalaš áššiin. Vuođđun šiehtadussii leat moadde váldočuoggá, nugo boazodoalu dehálašvuohta, šiehtadusa váldoulbmilat ja šiehtadusa doaibmabidjosat.

Jagiid 2008/2009 boazodoallošiehtadusa mielde mii leai oktiibuot 97 miljovnna norgga ruvnnu ja dat siskkilda ovdamearkka dihte siidaoassedoarjaga, doaibmadoarjaga buvttadanpremiain, árranjuovvandoarjaga, miessenjuovvandoarjaga, orohat-boazosearvedoarjaga ja sierralágán nuppástuhttindoarjaga. Doarjagis oažžu o.m.d. juohke siidaoassi doaibmadoarjaga mii vástida 10 000 NR ja jus galgá oažžut doaibmadoarjaga buvttadanpremiain mii vástida 25 proseantta divatgeatnegas sisaboađus, de ferte siidaoassi vuovdán bierggu unnimusat 50 000 NR ovddas jagis. Árranjuovvandoarjja fas lea 7 NR gilo ovddas jus boazu njuvvojuvvo geasseguohtunguovllus, ja 4 NR gilos jus boazu njuvvojuvvo gaskal áiggi 11.10-31.12. Árranjuovvandoarjjja lea mielddisbuktán ahte muhtin orohagat eanet go ovdal njuvvet ovdal ođđajagi. Miessenjuovvandoarjja lea jagiid 2008/2009 200 NR miesi ovddas ja ulbmil doarjagiin lea ovddidit eallostruktuvrra mas leat eanet buvttadeaddji eallit ráddjejuvvon jeagelguohtumiid ektui. Orohatdoarjaga ulbmil lea addit orohagaide stuorit iežas ovddasvástádusa lassánan ekonomalaš doaibmanfriddjavuođa bokte ja galgá maid geavahuvvot heahteválmmaštallamii heajos guohtundilálašvuođaid geažil. 35,9 miljovnna NR manná boazodoalu ovdánahttinfondii (RUF:ii) boazodoallošiehtadusa bokte. RUF:as sáhttet loana ja doarjaga hámis mieđihuvvot ruđat ovda mearkka dihte mearkkašahtti boazovahágiid oktavuođas lihkohisvuođa geažil, oahppostipeanddaide, ovdánahttit lásseealáhusaid boazodollui.

Jagiid 2009/2010 ovddas lea ekonomalaš doarjja árvvoštallon 98 miljovnna norgga ruvdnui (10,1 M €) stáhta bealis seammas go NBR gáibádus lea 127, 5 miljovnna norgga ruvnnu. Stahta bealis oaivvildit ahte sis evttohuvvon ruhtamearri lea nuogis boazodoalu ovdáneapmái maid dan sivas go bohccobiergohaddeovdáneapmi maŋemus jagiid lea leamaš buorre. NBR:a bealis fas čuoččuhit ahte biergohaddeovdáneapmi ii buhtte daid divadiid maid boazodoallit fertejit stáhttii máksit.

(Boazodoallošiehtadusa njuolggadusat j.e. 2008/2009, Boazodoallohálddahus, Alta 2008)

(www.nrk.no/sami - http://www.nrk.no/kanal/nrk_sami_radio/1.6443444)

Sisabahkkemat ja riekteproseassat

Boazu dárbbaša viiddes eatnamiid birra jagi main gávdná guohtunráfi. Sisabahkkemat boazoguohtuneatnamiidda oaivvilduvvojit boazoolbmuid ja ollu dutkiid gaskkas leahkit stuorimus uhkkádussan boahtteáiggi sámi boazodollui. Naššonpárkkat, soahtebálvalusa doaimmat, ruvkedoaibma, bartahuksemat ja bieggamillut leat ovdamearkkat dábálaš sisabahkkemiin. Ja dat mii eanemusat soaitá uhkkidit boazodoalu lea go váilo ollislaš oaidnu got sisabahkkemiid galgá gieđahallat. Sisabahkkemat mielddisbuktet dávjá massimiid boazoguohtuneatnamiin agibeaivái. “Inngrep i reinbeiteland” raporttas mii almmuhuvvui jagi 2004 boahtá ovdan ahte eanet go 30 proseantta Norgga boazoguohtunviidodagas juo lea manahuvvon sisabahkkemiid geažil ja UNEP:a árvvoštallamat vuosehit ahte jus sisabahkkemat lassánit seamme johtilit dego otne, de ii boađe árbevirolaš boazodoallu 50 jagi siste sáhttit jođihuvvot nugo otne. Dat mearkkaša ahte vaikko boazoguohtunguovlu maid dalle siskkilda viiddes eatnamiid, de bohtet guovddáš ja dehálaš guovllut leahkit nu garrasit váikkuhuvvan ahte árbevirolaš boazodoallu ii leat vejolaš. Guohtuneatnamiid suddjen, earret eará diehtojuohkima bokte eará eiseválddiide, boahtá Boazodoallohálddahusa mielde leahkit bargu man ferte vuoruhit boahttevaš jagiid.

(Inngrep i beiteland, biologi, jus og strategier i utbyggingsaker, Norges landbrukshøgskole, NINA, Sámi Instituhtta, 2004)

(www.reindrift.no)

Boraspiret

Boazodoallohálddahusa logut jagiid 2006/2007 ovddas vuosehit ahte boraspiret leat stuorimus sivvan boazomassimiidda, ahte leat sivalaččat sullii 80 % massimiin. Geatki (Gulo gulo) ja goaskin (Aquila chrysaetos) leat dat boraspiret mat visot guovlluin dagahit stuorimus vahágiid. Mii guoská albasii (Lynx lynx), de leat dutkkit Norgga Luonddudutkaninstituhtas (NINA:s) sáhttán čájehit ahte rávjá albbas borrá gaskamearalaččat 22,5 bohccu mánus ja cihkoalbbas 8 bohccu mánus, muhto maid ahte albbas sáhttá speadjat 20 bohccu ovtta ijas. Boazodoallit oaivvildit ahte dávjá lea váttis duođaštit ahte nu ollu bohccut leat goddon albasii, dainna go lunddolaš sivaid geažil lea váttis gávdnat háskka luonddus go juo beaivvi maŋŋel sáhtta ollát jávkan dahje sáhtta goddon báikái gos ii gávdno.

Jus boazu goddo albasii, geatkái, gumppii (Canis lupus), guvžii (Ursus arctos) dahje goaskimii, de lea boazoeaiggádis riekti dievas buhtadussii massima ovddas. Boazoeaiggát ohcá buhtadusa jahkásaččat siidaoasi bokte masa gullá. Vuođđun buhtadusa sturrodahkii lea iešguđetge orohaga gaskamearalaš njuovvandeaddu maŋemus golbma jagi ja indeaksahaddi man ovddas vuovdá bohccobierggu njuovahagaide.

Norggas lea Birasdepartemeanttas ovddasvástádus boraspirehálddašeami badjel ja dat hálddašá dan ea.ea. bušeahta ja njuolggadusaid bokte. Departemeanta ráhkada hálddašánrávvagiid ja čuovvu ulbmiliid maid ráddehus lea bidjan hálddašeapmái. Direktoráhta Luondduhálddašeami várás (Direktoratet for naturforvaltning, DN) lea eiseváldi mii gullá birasdepartemeantta vuollái ja mas lea našuvnnalaš ovddasvástádus boraspirehálddašeami ovddas. Stáhta Luonddubearráigeahčcu (SNO) gullá direktoráhtii Luondduhálddašeami várás ja das lea ovddasvástádus halddašit boraspiriid luonddus ja dat dokumentere maid ea.ea. boraspirevahágiid, kárte boraspiregávdnoštumiid ja bargá easttadit birasrihkkosiid ja rihkkosiid boraspiriid vuoste.

Boraspirelávdegottiin lea politihkalaš ovddasvástádus iešguđetge hálddašanguovllus boraspiriid ovddas guovlluguovdasaš dásis. Lávdegotti bargui gullá earret eará valdit ovdan guovlluguovdasaš halddašanplánaid boraspiriid várás.

Boraspireportála mielde, gos gávdná diehtojuohkima vihtta stuorra boraspire birra, gávdnoje olles Norggas jagi 2008 gaskal 429-452 albasa ja sullii bealli dain sámi boazodoalloguovllus. Jagi 2007 gávdnoje portála mielde sulli 362 +- 39 geatkki Norggas ja sullii golbma njealját oasi dain sámi boazodoalloguovllus. Guovžalohku leai jagi 2008 128 ja sullii golbma njealját oasi dain ledje sámi boazodoalloguovllus. Seamme jagi leai lohku goaskinbára Norggas 850 – 1 200 ja Norggas leat jagi 2008 duođaštuvvon gaskal 12-18 gumppe.

(www.rovviltportalen.no)

Dálkkádatrievdamat

Viiddes oasit boazoguohtuneatnamiin leat manahuvvon sierralágán industrialaš doaimmaid geažil. Dasa lassin buktet dálkkádatrievdamat mielddis lasi váttisvuođaid boazodollui. Árktalaš ráđi raporta jagi 2005 rájis, Arctic Climate Impact Assesment, govvida eanet go 250 dutki árvvostallamiid got dálkkádatrievdamat bohtet váikkuhit árktalaš guovllu birrasa ja servodagaid. Raporttas boahtá ovdan ahte tempratuvrrat árktalaš guovllus liegganit jođáneabbut go loahppa máilmmis. Dálkkádatrievdamat buktet maid mielddis lassánan doaimmaid guvlui, ovdamearkka dihte geainnuid ja huksehusaid, mat sihke njuolga dahje eará ládje vaikkuhit boazodoalu ja guohtuneatnamiid.

Dainna go boazodoallu jođihuvvo luonddus ja garrasit lea čadnojuvvon luonddu evttuide, de bohtet dálkkadatrievdamt sierra ládje váikkuhit boazodoalu. Muhto ii oktage sáhte vel sihkkarit diehtit justte goas, got ja man ollu boazodoallu boahtá váikkuhuvvot.

ACIA raportta mielde dieđihit algoálbmogat miehtá árktalaš guovllu ahte ilbmi rievdá eanet go ovdal, ahte lea dovdameahttun ja láhtte ollát eara ládje go dábálaččat láve. ACIA raportta mielde lea čakčailbmi muhtin guovlluin álgán rievdat jođánit gaskal harvvi ja galbmasa mii dávjá rahkada jiekŋageartni eatnama nala ja mii dahkká váttisin bohccuide ollet guohtut jeahkála eatnamis. Dat dilálašvuođat čájehit rievdamiid mat muhtin jagiid leat mielddisbuktán stuorra boazomassimiid. Muohttaga rievdamiid viidodat ja dan eavttut boahtteáiggis sáhttet dagahit stuorra váttisvuođaid boazodollui ja čuohcat lossadit psykalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat boazodolliide.

Rievdamat mearkkašit earret eará oanibut ja bivvaleabbut dálvviid. Árktalaš guovllu eatnamis lea girsi ja jus tempratuvrrat liggejit girssi, de sáhttet árbevirolaš johtingeainnut billanit. Liegganeapmi mielddisbuktá maid árabut suddama ja maŋibut jiekŋadeami. Boazodoalloguovllu máŋggalágánvuohta lea oalle hearki dalkkádatrievdamiid vuoste. Lea ain eahpečielggas got duottaršattut girdet liegganeami ja makkár divrriid rievdamat buktet mielddis ja got dat váikkuhit bohccuid. Dainna go bievlaáigi lea dat áigi go boazu vuoibmu ja šáddada buiddiid, de sáhttá boazu ávkkástallat guohtuma guhkit áiggi.

(Arctic Climate Impact Assessment, 2005)

(Sverige inför klimatförändringarna – hot och möjligheter SOU 2007:60)

Giella

Sámigiella lea hui rikkes giella mii guoská bohccui, boazodollui ja eatnamiidda. Terminologiija lea dehálaš oassi sámi árbevirolaš máhtus ja dat lea dolvojuvvon buolvvas bulvii ja eanas áiggi dušše njálmmálaččat. Dárkilis máhttu luonddu birra čájeha boares ja lahka oktavuođa dasa ja man dehálaš boazodoallu lea sámiide. Boazodoallu lea oktalágán vuođđu sámi kultuvrii, ii dušše birgejupmái muhto maid eallinvuohkái. Dainna go boazodoalu dilálašvuođat ilmmi dafus sáhttet leahkit sihke váddásat ja čoaskásat de lea ja lea leamaš dehálaš hálddašit ja birget daid dilálašvuođáid ja diehtit eanadaga birra, nugo muohttaga ja guohtuma birra. Sámigielas ja dan suopmaniin leat čuohtenáre jus eai duhátnáre dárkilis sáni ja čilgehusa muohttagii, jikŋii ja dakkár lundui. Israel Ruong (1903-1986) gii leai professor sámigielas, klassifiserii muohtasániid ea.ea. muohtameari mielde, got muohta guoddá, muohttaga čikŋodaga ja gokčama mielde, jus lea oppas ja leat luottat muohttagis, rini ja muohttaga suddama ja jávkama mielde. Boazodoallái lea maid dehálaš diehtit juste makkar bohccu birra lea sáhka. Terminologiija bohccu birra lea maid hui dárkil ja sáhttá čilgejuvvot ivnni, agi, sohkabeali, čorvviid, hami, luonddu ja iežá erenoamáš vugiid mielde.

(The encycloapedia of Saami Culture)