| Boazodoallu Ruoŧas |
| Written by Kristina Labba |
| Wednesday, 19 August 2009 10:15 |
Boazodoallu Ruoŧas Historjá Riikkarájit Stáhta ekonomalaš doarjja ja buhtadusat boazodollui Dálkkadatrievdamat Sámigiella Áigeguovdil
Historjá Oktavuohta olbmuid ja bohccuid gaskkas lea máŋga duhát jagi dan guovllus mii otne gohčoduvvo Ruoŧŧan. Álggos bivddu ja maŋŋel dápmama ja boazdoalu bokte. Arkeologalaš gálddut, nugo boares báktegovat ja bivdorokkit luonddus duođaštit ahte lea nu. Jagi 98 m. Kr. čálii romálaš historjáčálli Tacitus olbmuid birra Thules main ledje náhkkebiktasat ja mat bivde bohccuid ja vájaldedje sabehiiguin. 800-logus guossástalai davvinorgalaš vikiŋghoavda Ottar gonagasa Alfreda ja muitalii sutnje sámiid birra, ahte sii earret eará dápme bohccuid ja hoite ealuid. Mii diehtit dan birra dainna go Ottara muitalus čállojuvvui. Muhto muhtin arkeologalaš dutkamiin čuoččuhuvvo ahte bohccuid dápman ja boazodoallu ovdánii ollu ovdal dan. Dan maŋŋel ilbme čállagat mat muitalit ahte sámit geavahedje dápmojuvvon bohccuid vuojánin, noađđeboazun ja bohcima várás. 1500-, 1600- ja 1700-loguid ovdánahttojuvvui boazodoallu ja álggii leahkit dehálaš doallu sámiid birgejupmái dainna go Ruoŧa stáhtta iežas imperialaš viggamušáid dihte daid áiggiid gáibidišgođii vearu sámiin. Lojesbohccut lassánedje daid áiggiid ja sámit johte ealuiguin geasse- ja dálveguohtuneatnamiid gaskkas. Dađi mielde álggii duottarguovlluin intensiivvalaš boazodoallu jođihuvvot, mii mearkkaša ahte bohccut gehččojuvvojit beaivválaččat ja šaddet hui lojit. Sámit siiddastalle ja bohccot geavahuvvoje fievrridemiide ja mielke- ja biergobuvttadeapmái. Ruoŧa vuovdeguovlluin ovdánahttojuvvui daid áiggiid vuovdeboazodoallu mii duottarboazodoalu ektui lea eanet fásta. 1900-logus šattai biergobuvttadeapmi hui dehálaš ja boazodoallu ovdánahttojuvvui ekstensiivvalaš boazodoallun. 1960-rájis álge boazosámit geavahit vuosttaš teknihkalaš veahkkeneavvuid boazobarggus, nugo muohtaskohteriid. 2000-logu boazodoallui leat teknihkalaš veahkkeneavvut vealtameahttumat. Earret eará servodaga ovdáneapmi lea okta sivva dasa ahte boazodoallit eai šat jovssa bohccuid dušše vážžimiin ja čuoigamiin. Otná boazodoallu lea areálagáibideaddji, bohccot ráfehuhttojuvvojit dávjá ja šaddet ballát eret lunddolaš guohtuneatnamiin. Otná boazodoalus eai reainnit bohccuid birra jagi, bohccut vájaldit veaiddalis eanas áiggi. Árbevirolaš máhttu dološ boazodoalu birra, mii lea mannan buolvvas bulvii, lea ain seamme dehálaš boazoolbmuide dainna og dat sisdoallá dehálaš máhtuid got eatnamiid galgá geavahit earret eará go ilmmit rivdet. Boazodoallu Ruoŧas otne lea oalle unna industriija našuvnnalaččat, muhto lea sihke sámiide ja báikkálaččat hui dehálaš. Dat lea ovdamearkka dihte okta dain deháleamos osiin sámi kultuvrras. Boazodoallolága mielde galgá boazodoallu Ruoŧas leahkit ekonomalaččat, ekologalaččat ja kultuvrralaččat bistevaš. Riikkarájit Dološ riikkarádjegeassimat leat stuorrat váikkuhan boazodoalu otná Ruoŧas, Norggas ja Suomas. Riikkarájit hehtteje boazodoalu ja gárte hehttehussan johtimiidda sierra guovlluid gaskkas. Vuosttaš rádji mii bođii hehttet boazodoalu leai riikkarádji Danmárkku/Norgga ja Ruoŧa/Suoma gaskkas jagi 1751. Dán rádjegeassimii dahkkui gal lasáhus johttisámi rivttiid birra, dat nu gohčoduvvon Lappekodisilla. Ulbmil kodisillain leai sihkkarastit sámi boahtteáiggi boazodoalu maidda rádjegeassin guoskkai. Stáhtat soabahedje dalle ahte sámit beroškeahttá riikkarájiid galge sáhttit johtit bohccuiguineaset nuppi riikkii nugo ledje dahkan ovdal go riikkarádji bođii. Johtimat leat maŋŋel dan ja jagi 1919 rájis Norgga ja Ruoŧa stáhtaid gaskkas šiehtadallojuvvon nu gohčoduvvon boazoguohtunkonvenšuvnnain maidda kodicilla lea vuođđun. Maŋemus konvenšuvdna šiehtadallojuvvui jagi 1972 ja leai fámus jagi 2005 rádjái. Norga ja Ruoŧŧa leat šiehtadallame ođđa konvenšuvnna birra. Boazodoalloriekti Boazodoallolága mielde, Rennäringslagen 1971:437, mii reglere boazodoalu Ruoŧas lea riekti boazodoalu jođihit várrejuvvon sámiide. Dušše das geas lea miellahttovuohta ovtta čearus lea ”boazodoalloriekti”, dahje eará sániiguin, oažžu boazodoalu jođihit dan čearus gosa gullá. Boazodoalloriekti, mii áiggi dáfus lea agibeaiválaš, siskkilda nai rievtti miellahttui ea.ea. bivdit, guolástit, hukset gárddiid, áidut, hukset njuovahagaid ja iežá rusttegiid mat dárbbašuvvojit boazodollui, meahci čuollat huksema dihte ja rievtti váldit duddjondávvira čearu boazoguohtunguovllus. Vuođđun boazodoalloriektái lea sámiid guhkes geavaheapmi eatnamiin, dat n.g. ”agibeaigeavahus”. Ruoŧas lávejit ságastit sihke boazodoalu ja boazoealáhusa birra. Boazodoallu lea bargu bohccuiguin ja boazoealáhussii gullet ea.ea. boazodoallu, bivdu ja guolásteapmi dainna go dat visot leat dehálaš oasit ruoŧa boazoealáhusas. (Rennäringslagen 1971:437) Boazodoalloguovlu Boazodoallolaga mielde oažžu boazodoallu jođihuvvot sihke priváhta ja stáhtalaš eatnamiin dain guovlluin gos boazodoallolága mielde lea lohpi boazodoalu jođihit. Dat mearkkašá ahte maid priváhtta eananeaiggádiid eatnamat ožžot geavahuvvot boazoguohtumii. Eatnamat mat geavahuvvojit boazodoalus leat juhkkojuvvon n.g. birra-jagi-eanan ja dálveeanan ja guovlu mii siskkilda birra-jagi-eatnamiid ja dálveeatnamiid gohčoduvvo boazodoalloguovlun. Birra-jagi eatnamiin oažžu boazodoallu jođihuvvot, nugo namma juo muitala, birra jagi ja dalveeatnamiin fas gaskal golggotmánu 1 b. ja cuoŋománu 30 b. Boazodoallolágas boahtá ovdan gos rádji dáid eatnamiid gaskkas manná. Boazodoalloguovllu olggut rájit gokčet lagabut 40 proseantta Ruoŧa viidodagas. Davimus rádji lea Geagganvuomi čearus Norrbottena leanas ja lulimus rádji Idre čearus Dalarna leanas. Muhtin čearuin leat geasseguohtuneatnamat norggabealde ja vuođđun daidda guođohanrivttiide lea dat nu gohčoduvvon “lappekodisilla” jagi 1751 rájis, mii lea lasáhus dološ Danmárkku/Norgga-Ruoŧa/Suoma rádjesoahpamuššii. Stáhtat gávnnahedje ahte sámit, vaikko gessojuvvo ge riikkarádji, berrejit sáhttit bohccuiguin nuppi riikkii johtit nu go ledje dahkan ovdal go riikkat dahke rádjesoahpamuša. (Rennäringslagen 1971:437) Čearut ja miellahtut Boazodoallu Ruoŧas lea juhkkojuvvon 51 čerrui mat leat sihke organistauvrralaš ossodagat ja geaográfalaš guovllut. Dain leat 33 duottar-, 10 vuovde- ja 8 konsešuvdnačearu. Erohus duottar- ja vuovdečearu gaskkas lea ahte vuovdečearu boazodoallu lea eanet ”stašoneara” ja jođihuvvo vuovdeguovlluin seammas go duottarboazodoalus leat guhkibut johtolagat geasse- ja dalveeatnamiid gaskkas. Eanas duottarčearut johtet davás duoddariidda geasset ja fas luksa vuovdeeatnamiidda dálvet. Konsešuvdnačearuid boazodoallu lea fas oalát earálágán, dat jođihuvvo sierra lobiin leanastivrras ja konsešuvdnačearut gávdnojit dušše Duortnosleagis. Leanastivra mearrida konsešuvdnačearuid rájiid. Eanas bohccot konsešuvdnačearuin eaiggáduvvojit láttiin mat maid dávjá ieža eaiggádit daid eatnamiid gos dan čearu bohccot guhtot. Muhto boazodoallolága mielde galgá sápmelaš jođihit boazodoalu konsešuvdnačearus. Okta eananeaiggát konsešuvdnaguovllus oažžu eaiggádit eanemusat 30 bohcco. Čearus lea stivra man čearu eanetlohku lea válljen jahkečoahkkimis. Stivrra doibmii gullá jođihit čearu bargguid. Čearulahtuid rievttit ja geatnegasvuođat bohtet ovdan boazodoallolágas. Čearru galgá boazodoallolága mielde buoremus lági mielde hoaitit boazodoalu čearu guohtunguovllus miellahtuid oktasaš buoremussan ja čearu ovddasvástadussii gullá maid jođihit boazodoalu buoremus ekonomalaš lági mielde. Ruoŧa čearuid miellahttologut varierejit stuorrát ja dat lea čearu jahkečoahkkin mii mearrida gii beassá miellahttun čerrui. Jahkečoahkkima mearrádus mii guoská miellahttovuhtii sáhttá váidojuvvot Sámediggái. Čearus leat sihke n.g. “boazodoalli miellahtut” ja “miellahtut”. Boazodoallolága mielde oaivvilduvvo boazodoalli miellahtuin dat gii ieš dahje veahkalahtu bokte jođiha boazodoalu iežas bohccuiguin čearu boazoguohtunguovllus. Boazodoalli miellahtus lea ea.ea. riekti jienastit sierra áššiin main miellahtus ii leat. Miellahttuin oaivvilduvvo 1) sápmelaš gii oassálastá boazodoalus čearu boazoguohtunguovllus, 2) sápmelaš gii lea oassálastán čearu boazodoalus ja gii ii leat álgán iežá bargui dahje 3) isit/eamit dahje mánná gii orru ruovttus dakkár miellahtui mii oaivvilduvvo 1:as dahje 2:i čuoggás. 3:át čuoggáin oaivvilduvvo maid leaska dahje mánná miellahttui 1:as dahje 2:i čuoggás mii lea jápmán. Ruoŧas lea vejolaš eaiggádit bohccuid vaikko ii leat čearu miellahttu. Dalle dárbbaša dat olmmoš registrerejuvvon boazomearkka ja lobi eaiggádit geahččobohccuid muhtin čearus. Iešalddis boazodoallu barggaha sullii 2 500 olbmo Ruoŧas ja eatnasat dain leat dievddut. Lohku boazoeaiggádat lea oktibuot sullii 4 600 olbmo. Logut jagi 2005 rájis vuosehit ahte 77 proseantta bohccuin eaiggáduvvojit dievdduin. (Rennäringslagen 1971:437) Boazolohku Dalveealu boazolohku Ruoŧas manna vulos bajás, ja lea 1900-logus varieren gaskal 150 000 ja 300 000 bohccu. Ruoŧa dálveealus leat maŋemus áiggiid leamaš gaskal 225 000 ja 280 000 bohccu. Juohke čerrui gávdno eiseválddiin mearriduvvon alimus boazolohku ja bohccot galget rehkenastojuvvot juohke jag maŋŋel go njuovvanbohccot leat gesson eret ealus ja ovdal og guottetáigi álgá. Leanastivra mearrida alimus boazologuid juohke čerrui ja boazoeaiggádat ieža rehkenastet bohccuid. (Rennäringslagen 1971:437) Boazodoalu hálddašeapmi Boazodoalu hálddašaemi Ruoŧas sáhttá juohkit 3 váldodássái; našuvnnalaš, guovlluguovdasaš ja báikkálaš dássái. Našuvnnalaš dásis boazodoalloáššit gullet Eanandoallodepartementtii ja Eanandoalloministtar lea ovddasvástideaddji ministtar boazodoalloáššiid ovddas. Stáhtas lea ovddasvástádus ahte boazoealáhus sáhttá jođihuvvot. Ruoŧa Sámediggi lea jagi 2007 rájis guovddáš hálddahuseiseváldi boazodoalloáššiin ja ráđđehusa áššedovdeeiseváldi dain áššiin. Sámediggi galgá earret eará ovdánahttit ja mearridit muhtin njulolggadusaid boazodollui ja maid gieđahallat dan nu gohčoduvvon ovddidanjuolludeami boazodoalu várás. Sámediggi lea dat eiseváldi mii máksá ea.ea. boraspirebuhtadusaid čearuide. Guovlluguovdasaš dásis gieđahallá ovddemusat Leanastivra áššiid mat njulgestaga váikkuhit boazodoalu. Leanastivrras lea ovdamearkka dihte ovddasvástádus hálddašit stáhtaeatnama badjelis gilvinráji*, nu go čearuid birra-jagi-eatnamiid, huksenlobiid ja bivdo- ja guolástanlobiid. Leanastivra mearrida alimus boazologuid čearuide. Jagi 2007 sirdui ovddasvástádus muhtin áššiin leanastivrras Sámediggái. Báikkálaš dásis čearut hálddašit boazodoallolága rámmaid siskkobealde čearu siskkaldas áššiid, nugo o.m.d. čearu ekonomiija ja čearu oktasaš boazobargguid. Čearuin sáhttet leahkit máŋga geasse- ja dálvesiidda mat ieža hoitet beaivválaš boazobargguid. * Gilvinrádji lea hálddahuslaš rádji man Ruoŧa stáhtta gesii 1867. Dat lea rádji duottarguovlluid ja iežá guovlluid gaskkas. Dan áiggi go ođđáhuksejeaddjit kolonisereje davvi Ruoŧa, daddjui ahte ii galgan leahkit lohpi hukset maidege gilvinraji davábeallái. Davábealde gilvinraji galggai sámiin leahkit riekti doallat bohccuid sisabahkkemiid haga. (www.bd.lst.se) Ekonomiija Dieđut analysas mii lea dahkkon Sámi Instituhtas 2006 čájehit ahte boazodolliid sisaboađut varierejit stuorrat ja sisaboađu sturrodat lea čádnon dasa gos boazodoalli orru. Oppalaččat lea boazodolliin oarjánsámi guovllus stuorit sisaboahtu biergobuvttadeamis go doarjagiin ja buhtadusain seammas go lea nuppe ládje boazodolliide davibut guovlluin. Boazolohku ja biergobuvttadanmearri leat dábálaččat čádnon oktii. Lea dábálaš ahte go boazolohku njiedjá, de njiedjá maid biergobuvttadeapmi. Erohusat oppalaččat mii guoská sisabohtui gaskal boazodolliid oarján ja davvin vulget jáhku mielde das go ovttaskas olbmuid boazologut leat vuolibut davvi guovlluin oarján guovlluid ektui. Eanas boazodoalloveagain leat sisaboađut maid eará guovlluin, nugo dienasbargguin. (Dieđut nr 4 – Analyse av den samiske reindriftens økonomiske tilpasning, Sámi Instituhtta, Norden, 2006) Stáhta ekonomalaš doarjja ja buhtadusat boazoealáhussii Haddedorjja lea dat doarjja maid juohke boazoeaiggát oažžu bierggu ovddas man vuovdá dárkkistannjuovahaga čađa. Jagi 2007 leai haddedoarjja 8,5 RR juohke rávesbohccogilo ovddas ja 14 RR juohke miessegilo ovddas. Dasa lassin máksojuvvui 50 evrre juohke gilo ovddas márkanastindoarjjan. Jagiid 2006/2007 njuvvojuvvoje 74 775 bohcco dárkkistannjuovahagain Ruoŧas ja lohku lei 48 275 bohcco jagiid 2003/2004. Njuovvanbohccuidlogu lassáneapmi vuolgá ovddemusat márkanastindoaibmabidjosiid geažil. Stáhtta mearrida maid jahkásaččat ekonomalaš doarjagis boazoealáhussii nu gohčoduvvon ovddidanjuolludeami (främjandeanslaget) bokte. Ruhtasummi ii leat dat seamme juohke jagi ja doarjagiid juolludeamis, earret haddedoarjaga, ferte ohcat sierra ulbmiliidda. Jagi 2009 ovddas lea proposišuvnna 2008/09:1 mielde evttohuvvon 55 718 000 ruoŧa ruvnnu boazoealáhusa ovddideapmái. Dan ruhtamearis mannet ruđat earret eará haddedoarjagiidda, heahtevahátdoarjjan, ráđđadallangoluide boazoeaiggádiid ja eananeaiggádiid gaskkas ja goluide Tjernobyl lihkohisvuođa geažil. Jagi 1996 leai váimmusfápmulihkohisvuohta Chernobylis mii stuorrat váikkuhii boazoealáhusa Ruoŧas ja erenomážit boazoealáhusa Västerbottena ja Jämtlándda leanain. Seamme jagi go lihkohisvuohta dáhpáhuvai, gurastuvvoje 27 000 goruda, mii vástida 78 % njuvvojuvvon bohccuin jagi ovdal. Gorudat main lea cesiumdássi badjel 1 500 becquerel gurastuvvojit. Jagiid 1993/1994 gurastuvvoje 11 669 goruda. Otne gurastuvvo dušše muhtin proseantta iige otne leat šat váralaš boarrat bohccobierggu dainna go cesiumdásit leat sakka njiedjan. Jagiid 2006/2007 gurastuvvoje dušše 38 goruda. Stáhtta máksá ekonomalaš buhtadusa boazoeaiggádiidda mat šáddet gillat massimiid lihkohisvuođa geažil. Dakkár jagiid go dalveguohtun lea lássašuvvan dálkkiid geažil, sáhttet čearut Ruoŧas ohcat heahtevahátdoarjaga Sámedikkis biebmangoluid ovddas. Doarjjaeavttut leat ea.ea. ahte dárbu bohccuid biebmat lea unnimusat 60 beaivvi ja ahte stáhtta lea čađahan guohtuniskkademiid čearu guovllus. Jus čearru mii lea ohcan doarjaga deavdá doarjjaeavttuid, de guođđá Sámediggi eanemusat 50% doarjaga čerrui biebmangoluid ovddas. Iežá stáhtalaš doarjagat maid boazoolbmut sáhttet ohcat ja mat eai gula ovddidanjuolludeapmái leat báikegodderuđat, doarjagat EU báikegodde- ja eanandoallopolitihkas ja birasdoarjagat. Sisabahkkemat, riekteproseassat ja eará váttisvuođat Boazu dárbbaša viiddes eatnamiid birra jagi main gávdná ráfi. Sisabahkkemat boazoguohtuneatnamiin oaivvilduvvojit boazoolbmuid ja ollu dutkiid gaskkas stuorimus uhkkádussan boahtteáiggi sámi boazodollui. Ruvke-, buođđo-, bieggamillo- ja vuovdečuollandoaimmat, naššonpárkavuođđudeamit ja bartahuksemat leat ovdamearkkat dábálaš sisabahkkemiin. Olles áiggi bohtet dasa lassin ođđalágán doaimmat ja lohku sisabahkkemat lassána dađi mielde. Ja dat mii eanemusat soaitá uhkkidit boazodoalu lea go váilo ollislaš oaidnu got sisabahkkemiid galgá gieđahallat. Sisabahkkemat mielddisbuktet dávjá massimiid boazoguohtuneatnamiin agibeaivái. Ruoŧas lea ovddemusat birasláhka (Miljöbalken 1998:808) mii reglere vejolaš lobi oažžut álggahit nu gohčoduvvon birasvárálaš doaimma. Sisabahkkejeaddji ferte ea.ea. lobi ohcama oktavuođas dávjá ráhkadit n.g. birasváikkuhusčilgehusa (miljökonsekvensbeskrivning) mii lea vuohki árvvoštallat plánejuvvon doaimma boahtteáiggi birasváikkuhusa. Jus plánejuvvon doaibma, mii gáibida dakkár čilgehusa, guoská muhtin čearu/čearuid boazodollui, de galgá sisabahkkejeaddji birasváikkuhusčilgehusastis čilget mainna lágiin doaibma váikkuha boazodoalu ovdal go mearridaneiseváldi, mii dávjá lea leanastivra, sáhttá mearridit lobis sisabahkkejeaddjái. Ruoŧas lea máŋgii čearuid bealis leamaš váttisvuohta árvvoštallojuvvot guoskevaš oassebeallin ja dainna lágiin manahit ge maid vejolašvuođa sáhttit váidit vejolaš lobi jus lea leamaš dárbbašlaš. Ruoŧas lea o.m.d. okta diggeášši jođus gos Vealahanáittardeaddji (Diskrimineringsombudsmannen) lea stevdnen Krokom gieldda Jämtlándda leanas etnihkalaš vealaheami dihte. Gielda ii leat váldán oktavuođá čearuin ovtta plánejuvvon biggenlohpeáššis mii váikkuha čearu boazoguohtuneatnamiidda. Vealahanáittardeaddji gáibida buhtadusa etnihkalaš vealaheami dihte. DO oaivvilda maid ahte gieldda vuogádatlaš vealaheapmi sámi rivttiin guoskevaš oassebeallin iešalddis lea rihkus Ruoŧa lágaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mielde. DO čuoččuha maid ahte gielda iežas doaimmaid bokte maid badjelgeahččá sámi rivttiid, sin sajádaga álgoálbmogin ja sin rivttid unnitlohkun. DO gáibida buhtadusa maid daid ákkaid vuođul. Jus plánejuvvon doaibma ii dárbbaš lobi muhto liikká árvvoštallojuvvo stuorrát rievdadit luondobirrasa, de galgá sisabahkkejeaddji ovdal go álggaha doaimmas ráđđadallat daiguin maidda doaibma guoská, nugo guoskevaš čearuin/čearuiguin. Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi (RSR), mii dábálaččat ovddasta boazoealáhusa olggosguvlui, lea ovttas čearuiguin álgán geahččalit oažžut sisabahkkejeaddjiid bargat maid nu gohčoduvvon SKB:aiguin (Sosiálváikkuhusčilgehusaiguin). SKB:as fuomášahttojuvvojit positiivvalaš ja negatiivvalaš váikkuhusat doaimmain olbmuid eallimii, kultuvrii, servodagaide, politihkalaš vuogádagaide ja dearvvašvuhtii. Ollu čearut oaivvildit ahte birasváikkuhusčilgehus ila teknihkalaččat čilge daid váikkuhusaid maid sisabahkken buktá mielddis, eai ge dakkár čilgehusat čearuid mielas ollenge váldde vuhtii sosioekonomalaš ja kultuvrralaš váikkuhusaid eaige čearuid árbevirolaš eanangeavaheami ja mearkkašumi sámi kultuvrralaš eanadagas. RSR ja čearut dan sivas hástet doaimmaheaddjiid/fitnodagaid SKB vehkiin analŧseret váikkuhusaid maid doaibma buktá mielddis kultuvrralaččat ja sosiálalaččat. Sosiálváikkuhusčilgehus ii leat Ruoŧas geatnegahttojuvvon lága bokte muhto sisabahkkejeaddjit mat mannet mielde dakkáriid dahkat mákset sosiálváikkuhusčilgehusa ieža ja vuosehit seammas beroštumi čearuide. Meahccedoallu dávjá njulgestaga negatiivvalaččat váikkuha dehálaš boazoguohtunguovlluid. Dan sivas lea boazodolliin stuorra beroštupmi das got meahccedoallu jođihuvvo. Eaktun oažžut áigái menestuvvi šiehtadallamiid oassebeliid gaskkas leat buorit ráđđadallanvuođuštusat ja buorre plánen goabbátge bealis. Miehccelága mielde galgá čerrui áddot vejolašvuohta ráđđadallat sierra meahccedoallodoaimmaid ja –doaibmabidjosiid plánema oktavuođas. Sámedikki ja Meahccestivrra mielde leat ráđđadallamat dollon sierra dásiin ja máŋggalágán bohtosiiguin. Boazodoallit oaivvildit ahte meahccedoalus lea heajos máhttu boazodoalu ja dan boazoguohtundárbbuid birra, ahte eai dieđe man dárbbašlaččat meahccečuollanguovllut leat bohccuide. Muhtumin eai beroš meahccefitnodagat čuovvut soahpamušaid maid leat dahkan boazodolliiguin. Dan dili geažil leat guhtta čearu vuođđudan nu gohčoduvvon boazodoalloplánaid. Ulbmil dakkár plánain lea čohkket dehálaš detáljadieđuid čearu eanangeavaheami birra ráđđadallamiid várás gaskal boazodoalu ja meahccedoalu. Meahccestivrras lea ovddasvástádus doarjut čearuid dáinna bargguin geat ieža Sámedikki vehkiin ráhkadit plánaid. Beroštupmi plánaide lea stuorat sihke boazodoalu ja iežá eanangeavaheddjiid bealis. Plánat leat maid geavahuvvon ráđđadallamiin ruvkedoaimmaid, bieggamillodoaimmaid ja muohtaskohtermáđiid plánema oktavuođas. Gávcci cearu leat álgán váldit ovdan plánaid ja vel 19 čearu leat vuosehan beroštumi ráhkadit plánaid. Máŋggat riekteproseassat leat leamaš jođus ruoŧabeal boazoguohtunguovllus guhkes áiggi. Visot proseassain leat eananeaiggádat stevdnen čearuid dalveguohtuma dihte go oaivvildit ahte proseassaáigeguovdilis eatnamat eai leat geavahuvvon nuogis guhkes áiggi boazoguohtumii ja ahte boazoeaiggádat dan sivas eai sáhte čuoččuhit boazoguohtunrievtti eatnamiidda. Boazosámit fas oaivvildit ahte leat guođohan bohccuid dain eatnamiin doloža rájis ja ahte sis dan dihte lea riekti dain eatnamiin bohccuid guođohit. Jagi 1998 stevdneje badjel 120 eainaneaiggáda golbma Västerbotten čearu diggeriektái ja čuoččuhedje ahte čearuin ii lean riekti diktit bohccuid guohtut sin eatnamiin dálvet. Čearut vuite diggerievttis ja eananeaiggádat váide dan duomu hoavvariektái. Maid doppe vuite čearut eananeaiggádiid badjel. Eananeaiggádat váide hoavvarievtti duomu alimus riektai cuoŋománus 2007. Alimus riekti ii leat vel dieđihan addá go geahččalanlobi dahje ii. Jus ii atte geahččálanlobi, de čuožžu hoavvarievtti duopmu mii addá čearuide lobi guođohit bohccuid dálvet eananeaiggádiid eatnamiin proseassaáigeguovdilis guovllus. Váttisvuohta muhtin guovlluin lea duopmostuoluin sáhttit duođaštit sámi geavaheami eatnamiin dainna go vuođđun Ruoŧa juridihkalaš vuogádahkii lea eanandoallokultuvra. Eanandoallái lea mihá álkkibut duođaštit ahte eanan lea gilvojuvvon 90 jagi go sápmelažžii duođaštit ahte lea boazodoalu, bivddu ja guolásteami jođihan muhtin eatnamiin dainna go sápmelačča doaimmat eai leat guođđán luottaid lundui. Ruoŧas lea sámiin duođaštangáibádus. Norggas fas lea nuppeládje, eananeaiggát ferte duođaštit ahte boazodoallu ii leat su eatnamiid nalde jođihuvvon. (Miljöbalken 1998:808) (Rapport – samråd mellan rennäring och skogsnäring, dnr 2007-01895, 2008-10-09, Sámediggi) Boraspiret Boraspiret dagahit stuorra vahága boazodollui ja boraspireášši leage okta dain áššiin man Ruoŧa Sámiid Riikkasearvi vuoruha eanemusat. Dieđut Ruoŧa Eanandoallouniversitehtas, SLU, čájehit ahte 40 000-45 000 bohccu goddojuvvojit boraspiriide jahkásaččat ja ahte dat vástida sullii 55 million RR (5,17 M €) maid boazoeaiggádat masset ruhtan. Dasa ii leat rehkenaston mielde árvu mii njiŋŋelas bohccus lea ii ge árvu biergomassima ovddas. Ruoŧa boraspirepolitihka ulbmil lea ahte galget gávdnot vissis meare ollu boraspiret Ruoŧa luonddus ja maŋemus áiggiid lea boraspiriid lohku lassánan oppalaččat. Ruoŧa boraspireguorahallan (SOU 2007:89, Boraspiret ja daid hálddašeapmi) mii almmuhuvvui juovlamánus jagi 2007, čájeha o.m.d. ahte lohku goaskimat (Aquila chrysaetos) lea sullii 1 800 ja ahte Ruoŧa bierdnalohku (Ursus arctos) jagi 2005 leai gaskal 2 350 ja 2 900. Geatkki (Gulo gulo) lohku jagi 2007 leai sullii 500 ja albasiid (Lynx lynx) lohku gaskal 1 300-1 500. Ráđđehusa ulbmil geatkki ektui lea jagi 2008 árvvoštallamiid mielde joksojuvvon. Ruoŧas gávdnoje 2008 111 geatkečivgama ja ulmillohku leai 90 čivgama. Gumppe (Canis lupus) ulbmillohku mii lea 20 gumppe, lea maid joksojuvvon vuosehit Ruoŧa Luonddugáhttendoaimmahaga árvvoštallamat. Ruoŧas gávdnojit jagi 2008 unnimusat 200 gumppe ja 490 geatkki. Dan Ulbmil buhtadusvuogádaigain lea ahte galgá árvvoštallot vuoiggalažžan ja govttolažžan ja seammas addit buoret eavttuid guhkitáiggi boraspiregáhttemii. Buhtadusvuogádat galgá:
Sámiid Riikkasearvi ja Sámediggi leat maŋemus boraspireguorahallama oktavuođás (Boraspiret ja daid hálddašeapmi 2007:89) cealkán ea.ea. ahte boraspiret leat okta dain uhkadusain mat oaivvilduvvojit stuoramussan boazodoalu vuoste ja ahte čearut hálidit miha stuorit vejolašvuođaid sáhttit váikkuhit boraspirehálddašeami ekonomiija ja vugiid. Sámiid Riikkasearvi ja Sámediggi oaivvildit maid cealkámušas ahte guorahalli ii leat bidjan nuogis ollu návccaid guorahallat otná boraspirepolitihka váikkuhusaid boazodollui. RSR ja čearut oaivvildit ahte otná boraspirelogut fertejit unniduvvot 75 proseanttain jus boazodoallu galgá birget boahtteáiggis. Jearaldat sáhttit suddjet iežas ealibiid boraspiriid vuoste lea ságastallojuvvon ollu jagiid gaskal ealiteaiggádiid ja stáhta/luonddugáhttenservvid. Boazodoallit oaivvildit ahte galggaše addot vuoiggaleabbut eavttut sáhttit beassat eret boraspiriin mat dagahit váttisvuođaid. (Rovdjuren och deras förvaltning SOU 2007:89)
Dálkkádatrievdamat Viiddes oasit boazoguohtuneatnamiin leat manahuvvon sierralágán industrialaš doaimmaid geažil. Dasa lassin buktet dálkkádatrievdamat mielddis lasi váttisvuođaid boazodollui. Árktalaš ráđi raporta jagi 2005 rájis, Arctic Climate Impact Assesment, govvida eanet go 250 dutki árvvostallamiid got dálkkádatrievdamat bohtet váikkuhit árktalaš guovllu birrasa ja servodagaid. Raporttas boahtá ovdan ahte tempratuvrrat árktalaš guovllus liegganit jođáneabbut go loahppa máilmmis. Dálkkádatrievdamat buktet maid mielddis lassánan doaimmaid guvlui, ovdamearkka dihte geainnuid ja huksehusaid, mat sihke njuolga dahje eará ládje vaikkuhit boazodoalu ja guohtuneatnamiid. Dainna go boazodoallu jođihuvvo luonddus ja garrasit lea čadnojuvvon luonddu evttuide, de bohtet dálkkadatrievdamt sierra ládje váikkuhit boazodoalu. Muhto ii oktage sáhte vel sihkkarit diehtit justte goas, got ja man ollu boazodoallu boahtá váikkuhuvvot. ACIA raportta mielde dieđihit algoálbmogat miehtá árktalaš guovllu ahte ilbmi rievdá eanet go ovdal, ahte lea dovdameahttun ja láhtte ollát eara ládje go dábálaččat láve. ACIA raportta mielde lea čakčailbmi muhtin guovlluin álgán rievdat jođánit gaskal harvvi ja galbmasa mii dávjá rahkada jiekŋageartni eatnama nala ja mii dahkká váttisin bohccuide ollet guohtut jeahkála eatnamis. Dat dilálašvuođat čájehit rievdamiid mat muhtin jagiid leat mielddisbuktán stuorra boazomassimiid. Muohttaga rievdamiid viidodat ja dan eavttut boahtteáiggis sáhttet dagahit stuorra váttisvuođaid boazodollui ja čuohcat lossadit psykalaččat, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat boazodolliide. Rievdamat mearkkašit earret eará oanibut ja bivvaleabbut dálvviid. Árktalaš guovllu eatnamis lea girsi ja jus tempratuvrrat liggejit girssi, de sáhttet árbevirolaš johtingeainnut billanit. Liegganeapmi mielddisbuktá maid árabut suddama ja maŋibut jiekŋadeami. Boazodoalloguovllu máŋggalágánvuohta lea oalle hearki dalkkádatrievdamiid vuoste. Lea ain eahpečielggas got duottaršattut girdet liegganeami ja makkár divrriid rievdamat buktet mielddis ja got dat váikkuhit bohccuid. Dainna go bievlaáigi lea dat áigi go boazu vuoibmu ja šáddada buiddiid, de sáhttá boazu ávkkástallat guohtuma guhkit áiggi. (Arctic Climate Impact Assessment, 2005) (Sverige inför klimatförändringarna – hot och möjligheter SOU 2007:60) Sámigiella Sámigiella lea hui rikkes giella mii guoská bohccui, boazodollui ja eatnamiidda. Terminologiija lea dehálaš oassi sámi árbevirolaš máhtus ja dat lea dolvojuvvon buolvvas bulvii ja eanas áiggi dušše njálmmálaččat. Dárkilis máhttu luonddu birra čájeha boares ja lahka oktavuođa dasa ja man dehálaš boazodoallu lea sámiide. Boazodoallu lea ovttalágán vuođđu sámi kultuvrii, ii dušše birgejupmái muhto maid eallinvuohkái. Dainna go boazodoalu dilálašvuođat ilmmi dafus sáhttet leahkit sihke váddásat ja čoaskásat de lea ja lea leamaš dehálaš hálddašit ja birget daid dilálašvuođáid ja diehtit eanadaga birra, nugo muohttaga ja guohtuma birra. Sámigielas ja dan suopmaniin leat čuohtenáre jus eai duhátnáre dárkilis sáni ja čilgehusa muohttagii, jikŋii ja dakkár lundui. Israel Ruong (1903-1986) gii leai professor sámigielas, klassifiserii muohtasániid ea.ea. muohtameari mielde, got muohta guoddá, muohttaga čikŋodaga ja gokčama mielde, jus lea oppas ja leat luottat muohttagis, rini ja muohttaga suddama ja jávkama mielde. Boazodoallái lea maid dehálaš diehtit juste makkar bohccu birra lea sáhka. Terminologiija bohccu birra lea maid hui dárkil ja sáhttá čilgejuvvot ivnni, agi, sohkabeali, čorvviid, hami, luonddu ja iežá erenoamáš vugiid mielde. (The encycloapedia of Saami Culture)
Related Articles/Posts |