| Sámi bálgosiin galgá leat iežas ovddastus virgeolmmošráððádallamiin-Saamelaispaliskunnilla oltava oma edustus viranomaisneuvotteluissa |
| Written by Yle Sami Radio |
| Monday, 24 November 2008 00:00 |
Sámedikki ságadoalli, ovdanbuvttii 14.11.2008 vuovdeindustriija meahccesertifikašuvdnastandárdda PEFC ođasmahtti bargojovkui dohkkeheapmái sápmelaš árbevirolaš ealáhusaide guoskevaš indikáhtoriid. Indokáhtoriid vehkiin lea ulbmil árvvoštallat, geavahuvvojitgo sámi ruovttuguovllu vuovddit dakkár vugiin, ahte dat dorvvasta maiddái sámi árbevirolaš boazodoalu. Bargojoavkkus ii leat sámi bálgosiid ovddastus, iige bargojoavku leat dán rádjai gullan sámi bálgosiid. Dálá PEFC-kritera nr. 27 sámi kultuvrra ja luondduealáhusaid dorvvasteamis lea nu headju, ahte joba vuovdeindustriija áššehasat gáibidit čavgadit álgoálbmogiid vuoigatvuoðaid ollašuhttima. Sápmelaš álgoálbmoga vuoigatvuođaid buoret dorvvasteapmái bastá Suoma FSC (Forest stewardship council) –standárda, man ráhkadeamis sámi guovllu ng. meahccebálgosiid lea ovddastan Suoma boazosámit rs. Meahccesertifiseremiin ohcalit buori eaktodáhtolaš meahccedikšunvuogi, man ulbmilin lea ekologalaččat ja sosiálalaččat suvdilis meahccedoallu. Ulbmilin lea maiddái, ahte iešguđet sertifikáhtas deattuhuvvojit iežas ládje ja meriin báikkálaš ekonomiija jotkkolašvuohta ja báikkálaš olbmuid váikkuhanvejolašvuođat ja vuoigatvuođat sin árbevirolaš eatnamiidda, meahccedoallodoaimmaide ja –plánaide. Sámi boazodoallu álgoálbmogiid árbevirolaš ealáhussan lea máŋgga ládje hui earálágan go dat boazodoallu, mii hárjehuvvo eanandoallobuvttadeami oassin. Dat erohus ii goitge boađe ovdan boarásnuvvan boazodoallolágas. Sámiid vuoigatvuohta eatnamiidda lea čavga gitta eatnama geavaheaddji árbevirolaš ealáhusain, main deháleamosin boazodoallu. Sámedikkis ii leat fápmudus hupmat sámi bálgosiid beales. Ii boazodoalloláhka iige sámediggeláhkage atte bálgosiid sátneválddi sámediggái sámi ruovttuguovllu boazodollui guoskevaš áššiin. Boazodikšunlága mielde ráđđádallamiidda oassálastá "áššáigullevaš bálgosa ovddasteaddji". Sámi boazodoalu ealáhussan sáhttet ovddastit dušše bálgosat ieža dehe organisašuvdna dehe olmmoš, masa/geasa bálgosat leat addán fápmudusa. Sámi bálgosat eai leat soahpamušainge luohpan iežas sátneválddis boazodoalloáššiin dálá hámis doaibmi sámediggái, ja dát ášši lea dahkkon čielggasin Sámedikki ovddasteaddjiide Sámedikki ja Sámi bálgosiid ovttasbarggu guoski čoahkkimis 22.9.2008 Anáris. Sámi boazodoalus lea iežas áššedovdi organisašuvdna ja dat lea Suoma boazosámit rs. Mii geahččat, ahte PEFC-meahccesertifieremii guoski ortnejumit eai čana min mange ládje dalle, go dain ii leat ráđđádallon njuolga sámi guovllu bálgosiiguin ja Suoma boazosámit rs:ain. Sámedikki ovddit válgabajis diggi lea dorjon sámi bálgosiid áššedovdamuša guovllu boazodollui guoskevaš áššiin. Dán ovttasbargovuogi váillahit dálnai. Seammás gáibidit beassat leat ieža mielde buot boazodollui guoski ráđđádallamiin virgeolbmuiguin. Suoma boazosámit rs Sámi guovllu bálgosat Gáldoaivvi bálggus, boazoisit Vieno Länsman Njávdáma bálggus, boazoisit Tapio Kiviniemi Váhčira bálggus, boazoisit Matti Semenoff Muotkeduoddara bálggus, boazoisit Taneli Magga Muddusjávrri bálggus, boazoisit Osmo Seurujärvi Báhčaveaijoga bálggus, boazoisit Petri Hänninen Giehtaruohttasa bálggus, boazoisit Tuomas I Palojärvi Sállevári bálggus, boazoisit Nils-Heikki Näkkäläjärvi Bátneduoddara bálggus, boazoisit Jouni Lukkari Lappi bálggus, boazoisit Harri Hirvasvuopio Saamelaispaliskunnilla oltava oma edustus viranomaisneuvotteluissa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja esitti 14.11.2008 puuteollisuuden metsäsertifiointistandardia PEFC uudistavalle työryhmälle hyväksyttäväksi saamelaisten perinteisiä elinkeinoja koskevat indikaattorit. Indikaattorien avulla on tarkoitus arvioida, käytetäänkö saamelaisten kotiseutualueen metsää saamelaisten perinteistä poronhoitoa turvaavalla tavalla. Työryhmässä ei ole saamelaispaliskuntien edustusta, eikä työryhmä ole tähän mennessä kuullut saamelaispaliskuntia. Nykyinen PEFC-kriteeri n:o 27 saamelaiskulttuurin ja luontaiselinkeinojen turvaamisesta on niin heikko, että jopa puuteollisuuden asiakkaat vaativat tiukempaa alkuperäiskansojen oikeuksien toteuttamista. Saamelaisen alkuperäiskansan oikeuksien parempaan turvaamiseen pystyy Suomen FSC (Forest stewardship council) -standardi, jonka luomisessa saamelaisalueen ns. metsäpaliskuntia on edustanut Suomen porosaamelaiset ry. Metsäsertifioinnilla haetaan vapaaehtoisesti tapahtuvaa hyvän metsänhoidon tapaa, jonka tavoitteena on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävä metsätalous. Tavoitteena on myös sertifikaatista riippuen eri painotuksella paikallistalouden jatkuvuus sekä paikallisten ihmisten vaikuttamismahdollisuudet ja oikeudet perinteisiin maihinsa, metsätaloustoimenpiteisiin ja –suunnitelmiin. Saamelainen poronhoito alkuperäiskansan perinteisenä elinkeinona eroaa lukuisissa suhteissa tilojen maataloustuotannon osana harjoitetusta porotaloudesta, mikä ero ei kuitenkaan ilmene vanhentuneesta poronhoitolaista. Saamelaisten oikeus maahan on voimakkaasti sidoksissa maata käyttäviin perinteisiin elinkeinoihin, joista tärkein on poronhoito. Saamelaiskäräjillä ei ole valtuuksia puhua saamelaispaliskuntien puolesta. Sen paremmin poroelinkeinon harjoittamista koskeva poronhoitolaki kuin saamelaiskäräjälakikaan eivät anna paliskuntien puhevaltaa Saamelaiskäräjille saamelaisten kotiseutualueen poronhoitoa koskevissa asioissa. Poronhoitolain mukaan neuvotteluihin osallistuu "asianomaisen paliskunnan edustaja". Saamelaista poronhoitoa elinkeinona voivat edustaa vain paliskunnat itse tai heidän valtuuttamansa organisaatio tai henkilö. Saamelaispaliskunnat eivät ole sopimusteitsekään luovuttaneet poronhoitoaan koskevaa puhevaltaansa nykyisessä muodossa toimivalle saamelaiskäräjille, mikä tehtiin selväksi Saamelaiskäräjien edustajille Saamelaiskäräjien ja saamelaispaliskuntien yhteistyötä koskevassa kokouksessa 22.9.2008 Inarissa. Saamelaisen poronhoidon oma asiantuntijajärjestö on Suomen porosaamelaiset ry. Emme pidä PEFC- metsäsertifiointiin liittyviä järjestelyjä miltään osin meitä sitovina, silloin kun niistä ei ole neuvoteltu suoraan saamelaisalueen paliskuntien ja Suomen porosaamelaiset ry:n kanssa. Saamelaiskäräjien edellisellä vaalikaudella käräjät on tukenut saamelaispaliskuntien asiantuntijuutta alueen poronhoitoa koskevissa asioissa. Peräänkuulutamme sitä yhteistyömuotoa myös nyt. Samalla vaadimme saada itse olla mukana kaikissa poronhoitoa koskevissa neuvotteluissa viranomaisten kanssa. Suomen Porosaamelaiset ry. Saamelaisalueen paliskunnat: Kaldoaivin paliskunta, poroisäntä Vieno Länsman Näätämön paliskunta, poroisäntä Tapio Kiviniemi Vätsärin paliskunta, poroisäntä Matti Semenoff Muotkatunturin paliskunta, poroisäntä Taneli Magga Muddusjärven paliskunta, poroisäntä Osmo Seurujärvi Paatsjoen paliskunta, poroisäntä Petri Hänninen Käsivarren paliskunta, poroisäntä Tuomas I Palojärvi Sallivaaran paliskunta, poroisäntä Nils-Heikki Näkkäläjärvi Hammastunturin paliskunta, poroisäntä Jouni Lukkari Lapin paliskunta, poroisäntä Harri Hirvasvuopio Gáldu: Yle Sámi Radio Related Articles/Posts |