|
Pajalan rautamalmikaivosten lupakäsittely alkamassa |
|
Tuesday, 25 May 2010 02:31 |
Pajalan suurten rautamalmikaivosten lupakäsittely alkaa kuun lopulla. Suomalais-ruotsalaisen rajajokikomission pääkäsittely koskee ensimmäisessä vaiheessa lupaa Tapulin kaivokselle ja sen vieressä sijaitsevalle Kaunisvaaran rikastamolle.
read full article |
|
Esitys uudeksi kaivoslaiksi eduskunnalle |
|
Tuesday, 25 May 2010 02:31 |
read full article |
|
Ministeriö esittää ilveskannan kasvun rajoittamista |
|
Tuesday, 25 May 2010 02:31 |
Maa- ja metsätalousministeriö esittää suurimmaksi sallituksi ilveksen saalismääräksi 340 ilvestä. Määrä on huomattavasti enemmän kuin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi kestäväksi kannan verotukseksi. Poikkeuksellisella toimenpiteellä pyritään hidastamaan ilveskannan kasvua. RKTL:n lokakuussa ministeriölle toimittaman arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1905-2060 ilvestä. Vuotta aikaisemmin kannan arvioitiin olevan 1485-1560 yksilöä. Näin suuri nousu ilveksen kanta-arviossa osoittaa ilveskannan olevan hyvin elinvoimainen.
Ministeriö on huolissaan paikallisten asukkaiden sietokyvyn alentumisesta, joka voi johtaa ilvesvastaisuuden lisääntymiseen. Nyt esitettävillä toimenpiteillä pyritään vähentämään paikallisia ristiriitoja ja saavuttamaan runsaan ilveskannan alueella asuvien hyväksyntä ilvesten suojelulle.
Pohjois-Suomeen ehdotetaan suurimmaksi sallituksi saalismääräksi 80 ilvestä, Itä-Suomeen 173 ilvestä ja läntiseen Suomeen 87 ilvestä.
Lausunnolle lähteneessä määräyskirjeluonnoksessa kiinnitetään erityistä huomiota myös poronhoitoalueeseen, jossa ilveksen aiheuttamat vahingot ovat olleet jo useamman vuoden voimakkaassa kasvussa. Lupien enimmäismäärä on poronhoitoalueen osalta edellisvuoden tapaan huomattavasti yli RKTL:n arvioiman kestävän verotuksen. Ministeriö pyrkii tällä toimenpiteellä pienentämään poronhoitoalueen ilveskantaa sekä niiden aiheuttamia porovahinkoja.
Huolimatta viime metsästyskauden voimakkaasta ilvesverotuksesta vahingot poronhoitoalueella näyttävät edelleen kasvavan. Maa- ja metsätalousministeriö arvioi, että 2009 alusta lähtien ilvekset ovat aiheuttaneet yli 800 000 euron vahingot porotaloudelle. Vuonna 2008 suurpetojen aiheuttamat porovahingot olivat 2,6 miljoonaa euroa, josta ilvekset aiheuttivat noin 470 000 euron vahingot.
Ministeriön määräyksellä ohjataan ilveksen metsästystä metsästyslaissa tarkoitetun kestävän käytön periaatteen sekä EU:n luontodirektiivin mukaisesti. Ilveksen kannanhoidollinen metsästys alkaa joulukuun alussa ja päättyy helmikuun lopussa. Kannanhoidollisen metsästyksen perusteet on kirjattu ilveskannan hoitosuunnitelmaan. Kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään tasaamaan ilveskannan kehitystä niin, ettei voimakkaita tihentymäalueita pääsisi syntymään. Poronhoitoalueella puolestaan tavoitteena ei ole lisätä ilveskantaa vaan turvata ilvesten mahdollinen liikkuminen Skandinavian ja Venäjän välillä.
Lisätietoa maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-160 52283, 040 733 6229
neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 0400 238 505
ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. 040-867 2667
read full article |
|
Suden metsästyskiintiötä leikataan |
|
Tuesday, 25 May 2010 02:31 |
Maa- ja metsätalousministeriö on 27.10.2009 kumonnut 1.8.2009 annetun susimääräyksen, jossa suurin sallittu saalismäärä metsästysvuonna 2009-2010 olisi ollut 32 sutta. Susikannan odottamattoman pienentymisen johdosta ministeriö antaa uuden määräyksen, jossa poronhoitoalueen ulkopuolista kiintiötä on leikattu niin, että suurin sallittu saalismäärä on 10 sutta vähemmän kuin kumotussa määräyksessä.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lokakuun alussa antaman arvion mukaan susien lukumäärä ennen metsästyskautta 2009/2010 on vähentynyt edellisestä arviosta 200-250 sudesta 160-200 suteen. Myös pentueiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 2008 RKTL arvioi pentueiden määrän olevan 21, mutta uusimmassa arviossa Suomessa on havaittu ainoastaan 14 pentuetta.
Ennen tämän määräyksen voimaantuloa 1.8.2009 jälkeen pyyntiluvilla tapettuja susia sekä muutoin ihmisten toimesta kuolleita susia ei huomioida kiintiövähennyksessä. Riistanhoitopiirien tulee siis huomioida ne vähennyksenä luvanmyönnössään. Toistaiseksi jokaisella kannanhoitoalueella on edelleen mahdollisuus myöntää poikkeuslupia mahdollisissa ongelmatilanteissa susivahinkojen estämiseksi. Susikantaa arvioidaan seuraavan kerran kun lumiolosuhteissa kannan määrä voidaan laskea tarkemmin.
Poronhoitoalueen kiintiöön (10) muutoksella ei ole vaikutusta, siellä susien aiheuttamat vahingot ovat edelleen suuria. RKTL arvioi poronhoitoalueella olevan 15–20 sutta. Vuonna 2007 sudet tappoivat 1018 poroa joiden korvaussumma oli 670 000 euroa. Huolimatta vahinkoyksilöiden poistamisesta sudet tappoivat vuonna 2008 ainakin 640 poroa joiden korvaussumma oli 404 000 euroa. Susien aiheuttamat vahingot olivat poronhoitoalueella 39 000 – 48 000 euroa yhtä sutta kohti vuonna 2007 ja 9 800 – 13 500 euroa vuonna 2008. Poronhoitoalueen ulkopuolella vahingot ovat huomattavasti pienemmät, korvausarvoltaan 600 – 700 euroa per susi. Kansainvälisessä vertailussa sudet aiheuttavat Suomessa lukumääräänsä nähden huomattavia vahinkoja etenkin poronhoitoalueella.
Poronhoitoalueen ulkopuolella susi on luontodirektiivin IV liitteessä oleva tiukasti suojeltu ja täysin rauhoitettu laji. Poronhoitoalueella susi kuuluu liitteeseen V, mikä tarkoittaa, että suden metsästys on lähtökohtaisesti pyyntiluvanvaraisena sallittua ajanjaksolla 1.10-31.3. Vuonna 2005 valmistuneen Suomen susikannan hoitosuunnitelman mukaan tavoitteena ei ole lisätä poronhoitoalueen susikantaa. Vaikka poronhoitoalue toimiikin kulkureittinä Skandinaviaan, nuorilla vaeltavilla susilla on esteetön mahdollisuus liikkua Skandinaviaan siellä esiintyvän susikannan vahvistamiseksi niiden luontaisena vaellusaikana kevät- ja kesäaikaan. Silloin susi on rauhoitettu myös poronhoitoalueella.
Määräyskirjeen muuttamisella ministeriö rajoittaa poikkeuslupien määriä niin, ettei poikkeamisella missään tilanteessa vaaranneta susikannan suotuisaa suojelutasoa tai sen saavuttamista. Lupamäärien vähentämisen lisäksi määräyskirjeiden avulla on myös mahdollista rajata tiettyjä alueita luvanmyönnön ulkopuolelle tai asettaa lupien myöntämiselle muita rajoittavia ehtoja, mikäli alueen susikannan kehitys ei ole ollut toivottavaa.
Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:
ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 040 733 6229
ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 0400 238 505
read full article |
|
|
|
<< Start < Prev 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 Next > End >>
|
|
Page 45 of 55 |
